Kuinka monessa polvessa voi olla sijaantuloperillinen.

Sijaantuloperillinen saa perintöosuuden tilanteissa, joissa perittävän perillinen on joko kuollut tai luopuu perintöosuudestaan. Perittävä voi kuitenkin määritellä testamentilla kuinka perintö jaetaan, jos perillinen kieltäytyy siitä. 

Suomen lain mukaan "Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä. Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan." Finlex, luku 2, Sukulaisten perintöoikeudesta, 2§. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040

Perintökaaressa on käytössä kolme parenteelia I, II ja III. Parenteeleja ovat suvun henkilöt, jotka polveutuvat samasta kannasta, esimerkiksi perittävän lapset ja hänen jälkeläisensä. I parenteeli: rintaperilliset ja heidän sijaantuloperillisensä. II parenteeli: vanhemmat ja heidän sijaantuloperillisensä. III parenteeli: isovanhemmat ja heidän sijaantuloperillisensä. Mikäli I parenteelissa ei ole elossa olevia perillisiä oikeus siirtyy II parenteelille jne.

Sijaantulo-oikeus on rajaton parenteeleissa I ja II. Parenteelissa III sijaantulo-oikeus rajoittuu isovanhempien lapsiin.

Lähteet:

https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
https://leago.fi/1_9_k-sitteit.html
Norri, Matti: Perinto ja testamentti : käytännön käsikirja, 2017
Koponen, Juha: Kuolinpesän osakkaan opas, 2019