Kittilässä, lähellä Hanhimaan kylää on alue nimeltään siengalaiskuusikko. Mitähän nämä siengalaiset oikein ovat?

Kittilän nimiä on v. 1984 kerännyt Marketta Harju-Autti. Nimilipussa on nämä tiedot: ”Kuiva kuusikkomaa Kapsajoen länsipuolella, Päivänhohtovuoman eteläosassa. Nimen määriteosalle ei ole selitystä.” (Määriteosa on siis tuo Siengalais-.) Lisäksi viitataan nimeen Siengalaiset. Nimilipussa Siengalaiset sanotaan näin: ”Hanhimaan talojen vanhat niittypaikat Kapsajoen varrella Poutamukan alapuolella. Nimestä ja sen alkuperästä ei ole mitään selitystä.” Siengalaisten länsipuolta on sanottu myös Iso-Siengalaiseksi ja itäpuolta Pikku-Siengalaiseksi.

Nimien Siengala(is)-osa vaikuttaisi kyllä siltä, että se voisi olla saamelaisperäinen. Kaaresuvannosta Ruotsin puolelta onkin nimiarkistossa pari tietoa vastaavista nimistä. Eira Söderholm on v. 1986 kerännyt tiedot nimistä Siengalajärvi ja Siengalasjärvi. Oletan, että kyse on kahdesta eri järvestä. Siengalajärvi on ”syvä järvi Jierivaaran eteläpään alla” ja Siengalasjärvi ”järvi vaara-alueella; kalaisa, mutta ei apajia”. Jälkimmäisen järven vieressä on Matalajärvi. Nimilipuissa on viittaus pohjoissaamen syvää tarkoittavaan sanaan čieŋal. Tuo saamen sanan keskellä oleva kirjain vastaa siis suomen -ng-äännettä. Vesistöjen nimiin saamelaislähtöisyys sopiikin hyvin. Kittilän nimien kohdalla pitäisi kai olettaa, että seudulla olisi ollut ensin jokin vesistö, jonka vanhempi nimi olisi sittemmin unohtunut ja Siengalais-nimet olisivat jääneet vain noihin nyt muistissa oleviin.