Isoätini oli maatalon emäntä, joka eli Varsinais-Suomessa 1878-1968. Suvussa kerrotaan, että hänen miehensä oli väkivaltainen ja isoäitikin välillä mustelmilla. Olisin kiinnostunut suomalaisesta kaunokirjallisuudesta, jossa käsitellään tämäntapaista suhdetta. Etusijalla maaseutu, mutta kaupunkiolotkin käyvät. Aikakausi mielellään 1800-luvun loppupuoli ja 1900-luku. Tutkimustietokin kiinnostaa, jos sellaista löytyy.
Vastaus
Parisuhdeväkivaltaa ei ole kovin painokkaasti käsitelty 1800- ja 1900-luvun taitteen kotimaisessa kaunokirjallisuudessa. Kaikki vastaan tullut aihetta koskeva kirjallisuus näyttäisi sijoittuvan myöhemmille vuosikymmenille, kun taas varhaisemmassa kirjallisuudessa naisen alisteista asemaa avioliitossa kuvataan hienovaraisemmin, ilman fyysistä väkivaltaa. Parhaiten kysytyn kaltaista suhdetta voisi kuvata Maria Jotunin vuonna 1935 kirjoitettu klassikkoteos Huojuva talo. Minna Canthin Työmiehen vaimossa ja Lehtori Hellmanin vaimossa kuvataan kyllä alistavaa ja/tai hyväksikäyttävää suhdetta, mutta mies ei ole fyysisesti väkivaltainen.
Mikäli ajankuva kiinnostaa, Canthin ja Jotunin teosten lisäksi voisi lukea esimerkiksi F. E. Sillanpään Ihmisiä suviyössä tai Juhani Ahon Papin rouvan tai Juhan. Perheväkivallasta kysyttyä aikakautta myöhemmin taas kertovat esimerkiksi Lassi Sinkkosen Solveigin laulu, Orvokki Aution Pesärikko, Nina Honkasen Pohjakosketus ja Laura Mannisen Kaikki anteeksi.
Kommentoi vastausta