Montako ilmatorjuntatykkiä kuului talvi- ja jatkosodan aikana Suomessa yhteen ilmatorjuntapatteriin? Entä montako ilmatorjuntapatteria kuului…

Tähän ei löytynyt kirjallisuudesta selkeää vastausta, joten kysyin neuvoa alan asiantuntijalta. Kapteeni Jussi Pajunen, ilmatorjuntaupseeri ja sotatieteiden tohtori kertoi seuraavaa:

"Yksiselitteistä vastausta ei ole, koska yksikkötyyppejä ei ollut vielä vakioitu. Tämä johtui osittain suuresta kalustokirjosta. Kysymyksestä ei tullut esiin se, koskeeko kysymys raskaita vai kevyitä ilmatorjuntapattereita vai molempia.

Yleispätevänä vastauksena voisi esittää sen, että ilmatorjuntapatteriin kuului yksikkötyypistä ja ajankohdasta riippuen yleensä 3-6 ilmatorjuntatykkiä. Tästä poikkeuksen teki jatkosodan lopulla kokeiltu suurpatteri, jossa oli 12 ilmatorjuntatykkiä.

Yleisenä trendinä oli se, että raskaat ilmatorjuntapatterit siirtyivät kohti kuuden tykin kokoonpanoa jatkosodan loppua kohden.

Ilmatorjuntapatteristoja ei ollut talvisodassa. Jatkosodassa ilmatorjuntapatteriston kokoonpano oli pääosin liukuva, mikä tarkoittaa tykkiluvun määräytymistä patteristolle luovutettujen pattereiden määrästä.

Yksityiskohtia voi etsiä tosiaan ilmatorjuntataktiikan tutkimuksestani, jossa tätä kehitystä on kuvattu."

Lisätietoja mm.:

• Pajunen, J. (2017). Ilmatähystyspalveluksesta alueelliseen ilmavalvontaan: Suomen ilmavalvonnan kehittäminen 1930-1942. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu.
• Pajunen, J. (2019). Tulisuluista tappioiden tuottamiseen: Vuosisata suomalaista ilmatorjuntataktiikkaa 1919-2019. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu.