Sotamuseossa on näytteillä Neuvostoliittolainen klusteripommi mallinimeltään RRAB-3. Suomalaisten sarkastinen pommin lempinimi ”Molotovin leipäkori” perustui…

Kysytty

Sotamuseossa on näytteillä Neuvostoliittolainen klusteripommi mallinimeltään RRAB-3. Suomalaisten sarkastinen pommin lempinimi ”Molotovin leipäkori” perustui radiopuheeseen, jossa Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov väitti Talvisodan ensimmäisinä päivinä Suomeen pudotettavan vain ruoka-apua, eikä suinkaan pommeja.

Tämä on tarina johon olen itsekin uskonut, mutta innokkaasta etsinnästä huolimatta en ole onnistunut löytämään yhtään ainoaa todistetta väitteelle, että Molotov olisi ikinä sanonut näin. Helsinkiä kyllä ilmeisesti pommitettiin sodan ensimmäisenä päivänä 30.11.1939 oikeiden pommien lisäksi lentolehtisin, joissa luvattiin leipää jos itsepäiset suomalaiset antautuisivat. Kerkisipä Molotov kieltämään pommitukset kokonaankin muutamaan kertaan kansainvälisen lehdistön kuullen, mutta leipää mainitsematta. Silti väite ruoka-avusta mainitaan muutamissa kirjoissa ja siitä puhutaan monesti kiistattomana tosiasiana. Väitettä ei kuitenkaan etsintöjeni perusteella mainita tuon ajan Helsingin sanomissa tai ulkomaisissa sanomalehdissä jotka käsittelevät sodan ensimmäisiä viikkoja.

Kysymykseni onkin yksinkertaisuudessaan, jos Molotov ei ikinä sanonut mitään leivän pudottamisesta, mistä tällainen käsitys on syntynyt ja miten ihmeessä tuo leipäkori on saanut nimensä?

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Molotovin suuhun leipäpommitukset on laitettu viimeistään Kallen pakinassa Turun Sanomissa 13.12.1939:

"Suuri Stalin! Ilmavoimillemme erehdys tuli. Leipää Helsinkiin pudottaa piti, urhoolliset taistelijamme pommeja ja konekiväärejä käyttivät."

RRAB-3 pommityyppiä käytettiin talvisodassa ensimmäisen kerran ilmeisesti vasta vuoden 1940 puolella. Kalevi Salovaaran teoksessa Päämajakaupunki pommituksessa mainitaan "leipäkoreja" käytetyn Mikkelin pommituksessa 5.1.1940. 

Varhaisin löytämäni maininta "Molotovin leipäkorista" on pikku-uutinen Laatokka-lehdessä 26.1.1940. Molotovin puhetta ei uutisessa mainita.

Molotov esiintyi monessa erisnimessä sota-aikana. Molotovin ilma tarkoitti lentotoimintaan sopivaa kirkasta säätä. Molotovin munat olivat lentopommeja, Molotovin varikset pommikoneita, Molotovin verhot pimennysverhoja. Venäläinen yleensä oli molotohvi. Ehkä rakenteeltaan etäisesti leipäkoria muistuttanut pommi sai Molotov-etuliitteensä vastaavalla tavalla, ja Molotovin puhe yhdistettiin pakinan muistumana syntytarinaan vasta myöhemmin?

Lähteitä:

  • Laatokka, 26.01.1940, nro 13, s. 2
  • Hämäläinen, S. (1963). Suomalainen sotilasslangi: 1, Sanasto. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Salovaara, K. (1986). Päämajakaupunki pommituksessa. Mikkeli: K. Salovaara.
  • Turun Sanomat, 13.12.1939, nro 337, s. 5

 

 

3 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.