Yötön yö on Lapin erikoisuuksia. Onko keskiyön aurinko tai yötön yö keskeisessä asemassa jonkin pohjoisen taiteilijan töissä? Näkyvätkö nämä temaattisesti…

Aurinko hehkuu voimakkaasti Reidar Särestöniemen tuotannossa. Karu Lapin luonto loistaa hänen teoksissa kirkkain värein.

lähteet:

 Sukuni juuret ovat yöauringon maassa//Särestöniemi Reidar. Reidar särestöniemen maailma. Särestöniemen museosäätiö, 2019.  s. 90-91.

Yöauringon maa kuvauskohteena// Särestöniemi, Reidar. Särestöniemi Reidar: arktisia elementtejä// Levin luontokeskus, 2008. s. 98-99. 

Lisätietoa taiteesta voi saada myös Rovaniemen taidemuseosta Korundista.

 Auringon jumaluus esiintyy saamelaisessa kulttuurissa epäpersonaalisena jumalana ja saamelaisten rumpujen keskellä usein esiintyvä ympyrä on tulkittu auringon merkiksi.

lähteet:

Pentikäinen, Juha. Saamelaiset :   pohjoisen kansan mytologia. Helsinki, 1995. s. 120-123.

Pentikäinen Juha. Saamelaisten mytologia. Helsinki, 2018.

Saamelaisten kirjallisuudessa aurinko esiintyy Nils valkeapään runoudessa.

lähde:

Valkeapää, Nils-Aslak. Aurinko, isäni. Guovdageaidnu] : DAT, 1992 .

Suomalaisessa kansanuskossa dualistisessa maailmankuvassa auringon paikka on ylhäällä, valon ja elämän kanssa, alhaalla vastakohtina oli kuolema ja kuu.

lähde:

Dualistinen maailmankuva//Pulkkinen, Risto. Suomalainen kansanusko. Helsinki : Gaudeamus, 2014. s. 48-49.  

Ennen vanhaa oli yksi mielenkiintoinen perinne joka  liittyi aurinkoon: suomalaisten, suomenugrilaisten ja venäläisten kansojen kulttuureissa auringon ilmestyminen taivaalle kaamoksen jälkeen juhlittiin näyttävästi, myös saamelaiset rientäisivät tervehtimään taivaalle saapunutta aurinkoa.
lähde:

Aurinko ja kuu //Harva, Uno Suomalaisten muinaisusko. Porvoo, 1948. s. 152-169.

Nykyään esimerkiksi Murmanskissa, Venäjän puolilla edelleen juhlitaan auringon tuloa tammikuun lopussa. Tapahtuman nimi on "Prazdnik Solntsa" suomeksi : auringon juhla.