Mikä koostumus jäätelössä on terveyden kannalta vähiten huono? Kaura-, vegaanijäätelö vai jokin muu, jos ajatellaan asiaa kokonaisuutena?

Terveellisyys riippuu monesta asiasta. Useimmiten jäätelöä pidetään epäterveellisenä sen sisältämän sokerin ja rasvan vuoksi, ja näin voisi ajatella, että mahdollisimman vähärasvainen ja vähäsokerinen jäätelö olisi terveellisintä. Jos kärsii laktoosi- tai maitoallergiasta, kasvipohjaiset jäätelöt ovat järkevä vaihtoehto, gluteenitonta kaipaavalle usein soijavalmiseet tai viljaton maitojäätelö. Myös muuta kuin kuluttajan terveellisyyttä voi pohtia: onko jäätelö tuotettu eettisesti ja ovatko sen raaka-aineet ympäristöystävällisiä. 

Kermajäätelössä (linkki Finelin sivuille) on 11 grammaa rasvaa sataa grammaa kohden, ja tyydyttynyttä eli ns. kovaa rasvaa yli 7 grammaa. Kaurajäätelössä (linkki Kilokalori.net-sivulle) rasvaa on noin 10 grammaa, tyydyttynyttä rasvaa puolestaan noin 5,5 grammaa. Täten kaurajäätelö on rasvan suhteen hieman terveellisempää kuin kermajäätelö. Näiden väliin jää vielä toinen vegaaninen tuote eli soijajäätelö (linkki Finelin sivuille), jossa rasvaa on noin 11,5 grammaa ja tyydyttynyttä rasvaa noin kuusi grammaa. Soijan katsotaan myös sisältävän terveellisiä aminohappoja, mutta paljonko niitä on jäätelössä, on monimutkaisempi laskutehtävä. 

Mehujäässä (linkki Kilokalori.net-sivulle) rasvaa on hyvin vähän tai ei ollenkaan, mutta mehujään sokeripitoisuus on usein rutkasti suurempi kuin useimmissa jäätelöissä. Mehujäissä käytetään myös erilaisia väriaineita ja happoja, joiden terveellisyydestä ei välttämättä ole takuita. 

Soija-, kaura- ja kermajäätelöiden väliset erot rasvan ja sokerin määrissä eivät ole järin suuria, mutta laajin vähärasvaisten ja/tai -sokeristen jäätelöiden valikoima löytynee perinteisten maitopohjaisten jäätelöiden puolelta tai sorbeteista. 

Lähtökohtaisesti jäätelö ei siis ole terveellistä, mutta kuten Iltasanomien jäätelöjutussa todetaan, pienet määrät eivät myöskään ole erityisen kohtalokkaita.