Milloin lakeja muutetaan ja miksi? Mitä syitä muutoksien takana voi olla?

Hei,

Vuonna 1995 Suomessa säädettiin 1809 säädöstä (lakeja, asetuksia, valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksiä). Tämä on suurin tietämäni luku viimeisten vuosikymmenten ajalta ja selityksenä sen vuoden suurelle normimäärälle oli Suomen liittyminen Euroopan unioniin.

Valtio voi ohjata yhteiskuntaa kolmella tavalla: lainsäädännöllä, budjetilla ja hallinnolla. Nämä kolme tahoa vaikuttavat siihen, millaisia lakeja säädetään. Hallitus laatii hallitusohjelman, jossa se tuo ilmi yhteiskunnalliset tavoitteensa ja lainsäädännölliset keinonsa niiden toteuttamiseksi. Vaikka kansanedustajat voivat tehdä lakialoitteita, lähes kaikki lainsäädäntö Suomessa tehdään hallituksen aloitteesta. Hallitus ohjaa myös valtion tuloja ja menoa ja sitä varten se tekee esityksiä niin budjetti- kuin verolaistakin. Kolmantena ohjauskeinona hallitus voi lainsäädännöllä asettaa valtionhallinnolle erilaisia tavoitteita ja tehtäviä.

Lait syntyvät siis hallituksen poliittisen ja yhteiskunnallisen arvioinnin perusteella. Toki on paljon myös lainsäädäntöä, joka syntyy teknisestä tarpeesta tarkistaa voimassa olevaa oikeustilaa vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Tällöin lakeja ei kokonaisuudessaan päivitetä, vaan muutokset koskevat usein vain joitakin pykäliä. Peräti 40 prosenttia uudesta lainsäädännöstä onkin muutoksia vain yhteen aikaisemmin säädettyyn pykälään. Tavallisimmin muutetaan verolakeja.

On esimerkkejä myös siitä, kuinka jonkun tietyn yksittäisen ihmisen kohtalo on vaikuttanut uuden lainsäädännön syntymiseen. Esimerkiksi tieliikennelain uudistamiseen ovat vaikuttaneet tietyt julkisuudessa paljon raportoidut liikenneonnettomuudet. Tällaisissa tapauksissa asiasta käyty julkinen keskustelu on saanut niin kansanedustajat kuin ministeritkin huomaamaan, että on tarvetta muuttaa lainsäädäntöä.

Usein myös uusi tieto muuttaa lainsäädäntöä. Suomessa sodan jälkeen käytettiin hyönteismyrkkynä DDT: tä. 1970-luvulla tutkijat saivat selville, että aine onkin myrkyllinen ja sen ympäristövaikutukset ovat hyvin vahingollisia. Tutkijoiden havainnot johtivat lakimuutoksiin ja DDT:n käyttökieltoon.