Millä tavoin kääntäjille saisi viestin seuraavanlaisesta ongelmasta: olen lukiessani kaksi kertaa (eri teos) havahtunut vasta puolivälin paikkeilla seikkaan, etten ollut tiennyt erään päähenkilön sukupuolta. Nimestä sitä en kyennyt päättelemään (outo) enkä tietenkään pronoministä. Molemmissa tapauksissa olin pitänyt sukupuolta vääränä ja tajuaminen hiukan hämmensi ja pakotti kelaamaan taaksepäin.
Vastaus
Jos kirjailija on itse halunnut jättää jonkun henkilöhahmon sukupuolen hämäräksi, ei kääntäjällä ole moraalista oikeutta puuttua kirjailijan ratkaisuun. Arvelisin kyllä, että tällaiset tapaukset ovat yleensä tarkoituksellisia ratkaisuja, koska sukupuoli voi paljastua monista pienistä yksityiskohdista, jotka kaikki täytyy muotoilla sukupuolineutraaleiksi. Varsinkin outo nimi, joka ei tuntemissamme kulttuureissa ole miehen tai naisen nimi, viittaa mielestäni vahvasti tarkoituksellisuuteen. Ehkä kirjailijan ratkaisu kannattaa tällaisissa tapauksissa ottaa seikkailuna, jonka kirjailija on halunnut lukijan kohtaavan.
Kielissä, joissa sukupuoli heijastuu moniin kielen rakenteisiin, sukupuolen kätkeminen on vaikeampaa kuin suomessa, joka on persoonapronomien osalta täysin neutraali, eivätkä mitään päätteetkään vihjaa asiasta mitään.
Heikki Poroila
Kommentit
Mielenkiintoista! Kertoisipa kysyjä, mistä teoksista oli kyse; mikä oli lähtökieli, teosten nimet. Suomeen käännetään yleensä sellaisista kielistä, joissa on erikseen miestä ja erikseen naista tarkoittavat pronominit, monissa lisäksi adjektiiveillakin on eri sukujen muodot jne.
Kommentoi vastausta