Vapaakappalelain mukaan julkaisuista on toimitettava kuusi kappaletta yliopistojen kirjastoille. Sukukirjasta on otettu pieni painos ja määrä tuntuu tekijästä suurelta. Noudatetaanko vapaakappalelakia kattavasti ja tuleeko vapaakappaleen toimittamatta jättämisestä jokin sanktio?
Vastaus
Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä määrää, että muista painotuotteista kuin pienpainatteista ja sanomalehdistä täytyy luovuttaa kuusi kappaletta. Velvollisuuteen on kuitenkin mahdollista hakea 24 §:n mukaan helpotusta tai jopa vapautusta. Se tehdään osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/sites/default/files/atoms/files/helpotusanomuslomake_fi.pdf löytyvällä lomakkeella.
Yleisesti vapaakappaleiden luovutusvelvollisuudesta löytyy tietoa vapaakappaletoimiston sivuilta osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto. Edellä mainittu laki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071433. Periaatteessa luovutusvastuussa on valmistaja eli paino, mutta ulkomailla painetut on julkaisijan toimitettava. Asiasta kannattaa sopia painon kanssa ja tiedottaa heille mahdollisesta helpotuksen myöntämisestä.
Näin siis sanoo laki. Aivan toinen asia tietysti on, onko vapaakappaletoimistolla resursseja valvoa lain noudattamista. Aluehallintovirasto voi periaatteessa sen pyynnöstä velvoittaa uhkasakon uhalla luovuttamaan vapaakappaleet, mutta todellakaan sukukirjojen tai muiden pienen piirin julkaisujen ilmestymisestä ei tule välttämättä mihinkään automaattisesti tietoa, jonka perusteella julkaisuja voisi vaatia. Kulttuuriperinnön säilymisen kannalta lakia kannattaisi kuitenkin noudattaa, jotta sukukirjojenkin tiedot olisivat tulevien sukupolvien saatavilla turvallisessa säilytyksessä.
Kommentit
Hyvänen aika, jos meidän suvusta tehtäisiin sukukirja, se olisi suuri kunnia ja sen tiedon haluaisi tallettaa kattavasti. Hyvä kun jokin taho on ottanut/saanut asiakseen säilyttää tuollaisia.
Kommentoi vastausta