mimmoisia yhtäläisyyksia ja eroavaisuuksia on roomalaiskatolisen ja luterilaisessa kirkossa ?
mitkä piirteet yhdistävät vapaita suuntia. Kuinka vapaat suunnat poikkeavat perinteisistä kirkkokunnista?
Vastaus
Koska sekä roomalaiskatolisuus että luterilaisuus ovat kristinuskon suuntauksia, on yhtäläisyyksiä monia:
- Sekä romalaiskatolisuuden että luterilaisuuden perustana on kolminaisuusoppi.
Kolminaisuusopin mukaan on yksi Jumala, jonka kolme persoonaa ovat Isä, Poika ja Pyhä Henki. Tämän kolminaisuuden osatekijä poika, Jumalan ainoa poika Jeesus, on yhtä aikaa ja kokonaan sekä täysin Jumala että täysin ihminen.
- Kristinuskon mukaan Jeesus on maailman vapahtaja, joka sovitti maailman synnit kuolemallaan ja voitti kuoleman ylösnousemuksellaan. Jeesuksen uhrikuolema on ihmiskunnan pelastuksen lähtökohta; sen kautta ihmiskunta puhdistettiin synneistään ja täten pelastettiin kadotukselta. Usko Jeesuksen ristillä tapahtuneeseen uhrikuolemaan ja ylösnousemukseen tarjoaa pelastuksen kaikille ihmisille. Jeesukseen uskovat, ja hänen opetuksiaan seuraavat ihmiset eivät kuoleman jälkeen joudu kadotukseen, vaan saavat iänkaikkisen elämän Jumalan valtakunnassa.
- Raamattu on kummankin suuntauksen pyhä kirja.
- Sekä katolisuuteen että luterilaisuuteen kuuluu pappisvirka. Pappien tehtävänä on hoitaa pyhiä toimituksia sekä julistaa pelastuksen sanomaa.
Toki myös eroavaisuuksia on monia. Kirkkokuntien selkeimmät erot löytyvät organisaatiosta, uskonelämän ja pelastuksen opista sekä uskonnollisista rituaaleista:
- Luterilaisuus ei muodosta yhtä hallinnollista ja hierarkkista kokonaisuutta (eli yksittäistä kirkkoa) kuten katolisuus, vaan se koostuu erillisistä alueellisista tai kansallisista kirkoista. Luterilaisuudella ei myöskään ole yhtä johtajaa toisin kuin katolisuudella, jonka ylin hengellinen johtaja on Paavi.
- Luterilaisuuden mukaan ihminen saa pelastuksen armosta ja uskosta, ilman ihmisen omia ansioita. Katolisuus korostaa myös ihmisen omien tekojen tai moraalin vaikutusta pelastukseen.
- Luterilaisuus korostaa yksilön henkilökohtaista uskoa sekä suoraa ja välitöntä suhdetta jumalaan, kun taas katolisuus korostaa kirkon (ts. papiston ja pyhimysten) roolia välittäjänä yksilön ja jumalan välillä.
- Kirkkokunnilla on myös eri määrä sakramentteja, eli pyhiä toimituksia: katolisuudella seitsemän (kaste, ehtoollinen, konfirmaatio tai mirhavoitelu, rippi eli katumuksen sakramentti, avioliittoon vihkiminen, pappeus ja sairaiden voitelu) ja luterilaisuudella kaksi (kaste ja ehtoollinen).
- Katolisista virkaveljistään poiketen luterilaiset papit voivat olla naimisissa eikä heidän tarvitse antaa selibaattilupausta.
- Katolisesta kirkosta poiketen osa luterilaisista kirkoista on avannut pappisviran myös naisille.
Yllä lueteltiin vain joitakin kirkkokuntien välisiä eroja. Lisätietoa löydät seuraavista kirjoista:
Marty, Martin: Kristitty maailma. Kristinuskon globaali historia.
Guite, Malcolm: Mihin uskovat kristityt.
Terhart, Franjo & Schulze, Janina: Nykymaailman uskonnot. Alkuperä, historia, usko, maailmankuva.
Peltomaa, Harri: Lukion uskonto. Kurssit 1-6.
Vapaat suunnat ovat Suomessa vaikuttavia protestanttisia liikkeitä. Näitä ovat muun muassa helluntaiherätys, Vapaakirkko, Metodistikirkko, Pelastusarmeija, Adventtikirkko ja Baptistikirkko. Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta poiketen vapaat suunnat ovat Suomen valtiosta riippumattomia yhteisöjä.
Kullakin liikkeellä on omat ominaispiirteensä, mutta on myös joukko yhdistäviä piirteitä. Esimerkiksi seuraavat:
- Raamattua tulkitaan yleensä kirjaimellisesti
- henkilökohtaisen uskoontulon tärkeyden korostus
- aikuiskaste (Huom! Ei koske kaikkia liikkeitä)
- tavallisten seurakuntalaisten osuus seurakunnan työssä ja rahoituksessa on suuri
- varat kootaan vapaaehtoisin lahjoituksin
- evankelioimis- ja herätyskokoukset
- evankeliointi ja lähetystyö
Lisätietoa vapaista suunnista löydät seuraavista kirjoista ja verkkosivuilta:
Ketola, Kimmo: Uskonnot suomessa 2008.
Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo.
http://www.opinto.net/uskonto/timomuola/vapsuunn.html
http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi2/sivu_2_5_3.html
Kommentoi vastausta