Mitä eroa on Saksan ja Sveitsin reformaatioilla?

Reformaation eli uskonpuhdistuksen katsotaan alkaneen saksalaisen Martti Lutherin (1483-1546) opetuksista. Vuonna 1517 Martti Luther naulasi väitetysti Wittenbergin linnankirkon oveen kuuluisat 95 teesiään, joissa hän kritisoi paavin oppeja sekä katolisen kirkon anekauppaa. Lutherin ajatukset levisivät nopeasti Euroopan oppineiden keskuudessa samoihin aikoihin yleistyneen kirjapainotaidon avulla. Vuonna 1518 Luther julistettiin harhaoppiseksi, ja vuonna 1521 paavi Leo X ekskommunikoi hänet. Luther joutui ekskommunikaation jälkeen piileskelemään, mutta hänen kannattajansa pyrkivät kuitenkin aktiivisesti jatkamaan reformaatiota. Aluksi reformaatio ja sen uudet opit olivat lähinnä yksittäisten kaupunkien, kaupunkilaisten ja muutamien aatelisten edistämiä projekteja. Ensimmäinen virallisesti protestanttiseksi julistautunut valtio oli Preussin herttuakunta vuonna 1525.

Lutherin uudistusohjelmaan kuului esimerkiksi ehtoollisen salliminen maallikoille jumalanpalveluksen yhteydessä, pappien selibaatin poistaminen, aneiden poistaminen sekä Raamatun kääntäminen kansankielelle. Monet varhaisista reformaation kannattajista vaativat myös kuvakieltoa kirkkoihin, mutta Luther oli tätä oppia vastaan. Saksan alueella reformaatio noudatti pitkälti Lutherin oppeja.

Sveitsin reformaation vaikuttivat eniten Ulrich Zwingli (1484-1531) ja Jean Calvin (1509-1564). Sveitsiläinen teologi Ulrich Zwingli oli huomattavasti Lutheria radikaalimpi uudistaja, vaikka hän kritisoi Lutherin tavoin katolista kirkkoa ja korosti evankeliumin ensisijaisuutta uskon lähteenä. Vuoteen 1519 mennessä Zwingli oli kohonnut Sveitsin vaikutusvaltaisimmaksi papiksi, millä oli suuri vaikutus reformaation muotoutumiseen tuolla alueella. Zwingli näki ehtoollisen ainoastaan symbolisena elementtinä ja kannatti kuvakieltoa kirkoissa, mikä poikkesi selkeästi Saksan alueen reformaatiosta. Käytännössä kysymys ehtoollisesta muodostui tärkeimmäksi jakolinjaksi Lutherin kannattajien ja Zwinglin kannattajien välillä Sveitsissä. Tämä kiista erotti myöhemmin protestanttiset kirkot ja Sveitsin reformoidun kirkon toisistaan. Reformoidun kirkon oppeihin vaikutti hieman myöhemmin merkittävästi myös Jean Calvin, jonka opeista käytetään myös termiä kalvinismi. Zwinglin ja Calvinin mukaan kirkosta piti poistaa kaikki se, mistä ei Raamatussa erikseen mainita. Lutherin mukaan taas katolisen kirkon opeista voitiin säilyttää sellaisia elementtejä, joita Raamattu ei suoraan kiellä. Sveitsissä reformaatio saikin Saksaa enemmän poliittisia merkityksiä. Reformoidussa kirkossa esimerkiksi korostetaan kirkon riippumattomuutta valtiosta.

Lähteet:

Peter Marshall: Reformaatio (The Reformation: A Very Short Introduction, Niin & näin 2017)

Alec Ryrie: Protestants: The Radicals Who Made the World (William Collins 2018)