Kun kääntäjä kääntää kirjaa suomeksi, kuinka paljon hän sitä muotoilee kielikuvien yms. avulla vai kääntääkö enimmäkseen sanasta sanaan?

Käännöksen tekemiseen vaikuttavat monet asiat. Käännettävän tekstin laji ja tarkoitus ohjaavat paljon kääntämistä. Esimerkiksi virallisten asiakirjojen tai käyttöohjeiden kääntäminen on erilaista kuin kaunokirjallisuuden. Sirkku Aaltosen (ym.) toimittamassa teoksessa Käännetyt maailmat : johdatus käännösviestintään (2015) kerrotaan, että käännettäessä kaksi eri kieltä ja maailmaa kohtaavat. Kääntäjän on päätettävä, painottaako hän käännöksessään enemmän lähtötekstin kieleen liittyviä merkityksiä vai sen kielen maailmaa, jolle käännetään. Kääntäjän tehtävänä on ratkaista, miten lukijalle välitetään ymmärrettävästi sellaiset lähtötekstissä esiintyvät ilmiöt ja ilmaisut, joita ei tunneta lukijan omassa kielessä ja maassa.

Aaltosen (ym.) kirjassa huomautetaan, että käännettäviä tekstejä tulee lähestyä kokonaisuutena, eikä kääntäminen ei ole vain sanojen ja virkkeiden kääntämistä kieleltä toiselle. Teoksen mukaan kääntäminen on vaativaa työtä, jossa edellytetään hyvän kielitaidon ja -tajun lisäksi laajaa yleissivistystä, luovuutta, kulttuurien tuntemusta, tiedonhakutaitoja ja avoimuutta uusille asioille.

Aaltosen ja kumppaneiden teoksen lisäksi kääntämisestä kiinnostuneille voi suositella esimerkiksi näitä kirjoja:

- Kapari-Jatta, Jaana (2008). Pollomuhku ja Posityyhtynen

- Vilokkinen, Natasha (2017). Tiedontuojat : opas tietokirjan suomentajalle.