Miten kirjastojen luokittelujärjestelmä on luotu? Onko se kansainvälinen, vai onko joka maassa oma järjestelmänsä? Mihin joutuivat vanhat paperiset kortistot,…

Maailman kirjastot käyttävät hyvin monia erilaisia luokitusjärjestelmiä, mutta hyvin laajasti on käytössä - myös Suomessa - 1870-luvulta peräisin oleva ns. Deweyn 10-luokitusjärjestelmä tai jokin sen muunnos, kuten Suomen yleisten kirjastojen käyttämä Yleisten Kirjastojen Luokitusjärjestelmä YKL. Se on käytössä kaikissa muissa paitsin Helsingin kirjastossa, joka käyttää hiukan poikkeavaa, mutta pohjimmiltaan samaa kymmenluokitusta. Tieteelliset kirjastot käyttävät yleensä jotain muuta kuin YKL:ää, usein juuri kansainvälistä Deweyn luokitusta.

Kaikki kirjastojen luokitusjärjestelmän ovat syntyneet käytännön tarpeista kokoelmien kasvaessa. Kun ison kokoelman selaaminen alusta loppuun on muuttunut epäkäytännölliseksi, jaotellaan kokoelma pienempiin osiin jollain ymmärrettävällä tavalla. Kodeissahan yleinen tapa on käyttää kirjojen kokoa ryhmittelijänä, eikä se ole kirjastoillekaan vieras luokitustapa. Tietopuolinen aineisto jaetaan yleensä perinteisesti käytettyihin suurryhmiin kuten luonnontieteisiin, taiteisiin, historiaan jne.

Osa vanhoista paperikortistoista on erityisesti tieteellisissä kirjastoissa edelleen käytössä, jos niitten tietosisältöä ei ole ehditty siirtää tietokonepohjaiseen tiedonhallintajärjestelmään. En voi kaikkien puolesta varmaksi sanoa, mutta useimmiten vanhat käytöstä poistetut kortistokortit on kierrätetty muistiinpanolapuiksi tai vastaaviksi. Ne ovat hyvälaatuista paperia ja käyttökelpoisia monenlaisiin tarkoituksiin, koska yleensä korteista käytettiin vain toinen puoli. Molemmin puolin käytetyt kortit ovat varmaankin joutuneet paperinkeräykseen. Kirjastot ovat yleisesti ottaen järjestäneet kierrätyksen huolellisesti.

Heikki Poroila