Mistä suomenkielen sana perhonen on peräisin. Saksan-, englannin- ja tsekinkielessä se liittyy voihin tai kermaan ja lentämiseen.
Vastaus
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan perhonen-sanan ainoa sukukielinen vastine on inkeroisen yhdyssana perholintu, joka merkitsee päiväperhosta. Sanan vartalon alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se on mahdollisesti ääntellisesti motivoitu, perhosen siipien räpyttelystä syntyvää ääntä jäljittelevä sana. Tähän viittaisivat suomen kielen murteissa esiintyvät sanavariantit pörhö ja pörhönen.
Perhonen-sana on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Ericus Schroderuksen tulkkisanakirjassa vuonna 1637.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Kommentit
Tulee todennäköisesti persian kielen sanasta: ”Parvaneh”, joka tarkoittaa persiaksi perhosta. Lausuttuna kuulostaa ihan ”perhoselta”.
Mietin tätä ihan samaa. Törmäsin siihen hiljan. Puheessa sanotaan ”pärvane” kuulostaa kuin suomeksi ”perhone”. Katsoin useilta sivuilta, mutta en nähnyt missään mainittavan tätä.
Tänään kuulin sanan (persian) farsiksi. Äänitin sanan afganistanilaisen farsin kielen puhujan lausumana. Tuo ”va”-tavu ääntyy ”ua”. ”pär-ua-ne””. Paino ensimmäisellä tavulla.
Tänään kuulin sanan (persian) farsiksi. Äänitin sanan afganistanilaisen farsin kielen puhujan lausumana. Tuo ”va”-tavu ääntyy ”ua”. ”pär-ua-ne””. Paino ensimmäisellä tavulla.
Kommentoi vastausta