Selitystä sille, miksi tuossa yhteydessä kehotetaan sanomaan juuri Hugo, ei valitettavasti löytynyt. Voisi olettaa, että Hugo-nimi on valikoitunut tähän käyttöön puhtaasti sen sopivien äänteiden perusteella. Hugon ensitavussahan (huu) ilma poistuu puhujan suusta ikään kuin hän puhaltaisi. Ja juuri puhaltamaanhan henkilöä itse asiassa pyydetään edellä kuvatussa tilanteessa.
Yksikään tutkimistani lähteistä ei ikävä kyllä ottanut kantaa siihen, miksi Nobel-päivää juhlitaan joulu- eikä lokakuussa. Ylipäänsä vaikuttaa siltä, että päivän viettäminen joulukuussa on kirjallisuudessa otettu annettuna asiaa kyseenalaistamatta. "Kaiketi sitä olisi yhtä hyvin viettää 21. lokakuuta Nobelin syntymän muistoksi", huomautti kuitenkin yksi vastaani tullut kirjoittaja.
Nobel-päivän synnyssä voisi ehkä tiedotusvälineillä ajatella olevan oma osuutensa. Kun ensimmäiset Nobelin palkinnot jaettiin 10. joulukuuta 1901, sanomalehdet alkoivat kutsua päivää "Nobel-päiväksi" aihetta koskevassa kirjoittelussaan jo ennen tilaisuutta, ja nimitys jäi yleiseen käyttöön.
Yksi peruste Nobel-juhlinnan sijoittamisesta mieluummin joulu-...
17.12.1986 Suomi voitti Neuvostoliiton jääkiekon Izvestija-turnauksessa 3-2. Päivä oli keskiviikko.
https://www.iltalehti.fi/jaakiekko/a/201612172200042094
https://www.paivyri.fi/index.php?dt=520549200&ref=1&id=
Fossen pääteoksiin julkaisuoikeudet hankkinut WSOY on ilmoittanut Morgon og kveld -romaanin suomennoksen ilmestyvän vuonna 2024. WSOY:n kevään uutuuksiin Fossea ei ole ennätetty saada mukaan, joten teoksen tarkempi julkaisuajankohta – ja saatavuus kaupoista ja kirjastoista – selvinnee viimeistään sitten, kun kustantamo tiedottaa syyskauden 2024 tulevista kirjoistaan.
WSOY julkaisee nobelisti Jon Fossen kirjoja suomeksi | WSOY (sttinfo.fi)
Etsitty runo on Kirsi Kunnaksen Herra M. vuonna 1991 julkaistusta kokoelmasta Tiitiäisen pippurimylly. Yksi sen säkeistöistä kuuluu seuraavasti: "M. putosi päistikkaa / ilman mitään kikkaa / ja nyt M. vain hikkaa / hikkaa ja hikkaa."
Valitettavasti en löytänyt valmista listaa, jossa näkyisi suoraan henkilöautojen leveys. Voit ehkä suoraan etsiä tiedon verkosta automallien mukaan. Voit käydä automalli kerrallaan läpi verkossa. Autojen verkossa olevista tiedoista näet myös leveyden.
Vuosittain ensirekisteröidyt autot
https://www.aut.fi/tilastot/ensirekisteroinnit/henkiloautojen_vuosittaiset_merkki-_ja_mallitilastot
Yhden tutkimuksen asiasta löysin. Joel Knaapi on vuonna 2017 tehdyssä opinnäytetyössään selvittänyt Suomessa myytävien henkilöautojen fyysisiä ominaisuuksia.
Suomessa tarjolla olevan henkilöautokaluston analysointi
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/132519/Knaapi_Joel.pdf?sequence=1
Työssä on listattu myös (silloiset) kapeimmat...
Helsingin kaupunginkirjastossa Valitut palat -lehden vanhoja numeroita ei säilytetä. Jos tiedät, mistä numerosta on kyse, voit tilata oikean numeron kaukolainaksi omaan kirjastoosi. Ainakin Kuopion Varastokirjastossa on näyttää olevan säilytyksessä kaikki vuosikerrat.
Varastokirjaston tietokanta
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.189015?sid=3504098017
Helmet-kirjastot kaukopalvelu
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Joitakin lehden vuosikertoja on luettavissa myös Kansalliskirjastossa. Lehden sisällysluettelot vuodesta ja valikoituja koko artikkeleita on luettavissa kirjastossa sähköisinä. Yksittäisiä vuosikertoja (1945, 1946, 1964) on tilattavissa myös paperimuotoisina lukusaliin.
https://...
Minä tulkitsen asiaa niin, että kyse on ruokalajista, jonka kolme aineosa ovat tasa-arvoisia, siis rinnasteisia yhdyssanan osia. Sen sijaan sanan viimeinen osa on normaali yhdyssanan jälkiosa, joka kirjoitetaan yhteen sanan edellisen osan kanssa. Keskenään rinnasteiset osat voivat yhdessä muodostaa yhdyssanan alkuosan. Tällöin rinnasteisten osien välissä on yhdysmerkki, mutta ne ja yhdyssanarakenteen jälkiosa kirjoitetaan yhteen ilman yhdysmerkkiä:
Siis poro-parsakaali-aurajuustokiusaus
Lähde:
Kielitoimiston ohjepankki:
https://kielitoimistonohjepankki.fi/haku/yhdyssanat/ohje/130
Tietojeni mukaan ei ole suomennettu.
Tarkistin kokoelmat Värmlannin lauluja - valikoima runosuomennoksia (1952), Runoilija Wennerbom ja muita runoja (1986) ja Valikoima runoja (1915). Kokoelmista ei löytynyt suomennosta, joka olisi vastannut alkuperäistä runoa.
Wikisitaatteihin (https://fi.wikisource.org/wiki/Gustaf_Fr%C3%B6ding) on koottu Frödingin runojen suomennoksia. Myöskään siellä ei näyttäisi olevan runoa, joka vastaisi alkukielistä Tiga och tala -runoa.
Harmi, että juuri tällä hetkellä Runotietokanta on poissa käytöstä, sillä sitä siirretään parhaillaan Kirjasampo-verkkopalvelun alle. Runotietokannassa on paljon juuri runokäännöksiin liittyvää tietoa.
Käytin Suomalaisen kirjallisuuden seuran Fili-hakua. Rajasin käännöskielen englanniksi, ilmestymisajan jaksolle 2020-2023 ja kohderyhmän aikuisiin. Haku löysi 51 teosta. Linkki Fili -hakutulokseen
Listassa esim. Aalto-Alanen Heikki: Rakastan sinussa ihmistä, Holmberg Niilas: Juolgevuođđu ja Seeck Max: Pahan verkko.
Valitettavasti haku näyttää vain äskettäin suomennetut kirjat. Joukossa on myös vanhempia teoksia esim. Lauri Viidan Moreeni.
Valitettavasti en tiedä, mitkä kaikki niistä ovat tällä hetkellä saatavina Helsingin kirjakaupoista. Kenties kauppojen nettisivut tai asiakaspalvelu voisivat olla avuksi.
Tapiolan kirjastossa ei valitettavasti ole Diakuvien skannaus mahdollisuutta.
Sellainen löytyy kuitenkin Entressen, Ison Omenan ja Sellon kirjastoista. Ajan voit varata osoitteesta varaamo.espoo.fi kirjautumalla sisälle esim. kirjastokortillasi. Linkki diaskanneri hakuun
Sukunimi on yleinen Pohjois-Karjalassa ja Itä-Savossa. Vanhimmat tiedot ovat 1600-luvulta. Sukunimi saattaa olla johdannainen sanoista soikka tai soikko. Digi- ja väestöviraston Nimipalvelun mukaan sukunimi on ollut Suomessa yhteensä 3051 henkilöllä.
Lähteet: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet
Nimipalvelu / Digi- ja väestövirasto https://dvv.fi/nimipalvelu
Kirjailija Jaakko Syrjän Muistissa Väinö Linna -teoksen lähteenä on ollut "kaikki mitä Väinö on minulle elämästään kertonut, ja minkä olen itse nähnyt ja kokenut 40-vuotisen ystävyytemme aikana".
Kyseisessä teoksessa (2004, s. 333-334) Syrjä kirjoittaa seuraavasti: "Ovatkohan yhdenkään suomalaisen romaanin henkilöt joutuneet sellaisen esikuvajahdin kohteiksi kuin Tuntemattoman sotilaan? - - Vähän jo kyllästyneenä Väinö sanoi minulle kerran mahdollisimman selvästi: todellisia esikuvia ovat vain Pylkäs ja Koskelan esikuva Einari Kokkonen. Kun Väinö sitten myöhemmin jossakin yhteydessä kertoi jääkärikapteeni Kärnästä, komppanianpäälliköstään, oli helppo todeta, että kyllä hänkin aika läheisesti muistutti kapteeni Kaarnaa, vaikka ei ollutkaan...
Saimme tällaisen vinkin lukijaltamme Purema, Isoisän opit. Se löytyy myös Youtubesta.
Vastaajillemme tuli ensimmäiseksi mieleen Dave Lindholmin laulu "Tupaakka, viini ja villit naiset" vuodelta 1990. Tulisiko kysymyksen lukijoille muita vastaavanlaisia lauluja mieleen? Tietoja lauluista voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Opettaja on kenties viitannut Peter Bichselin Lastentarinoita-kirjan tarinaan Pöytä on pöytä, jossa mies alkaa keksiä uusia nimiä asioille ja esineille.
"Sänkyä hän sanoi tauluksi. Pöytää hän sanoi matoksi. Tuolia hän sanoi herätyskelloksi. Sanomalehteä hän sanoi sängyksi. Peiliä hän sanoi tuoliksi. Herätyskelloa hän sanoi valokuva-albumiksi. Mattoa hän sanoi kaapiksi. Taulua hän sanoi pöydäksei. Ja valokuva-albumia hän sanoi peiliksi."
Lopulta mies unohtaa vanhan kielensä lähes kokonaan ja alkaa pelätä ihmisten kanssa puhumista.
"Hän joutui miettimään pitkään, miksi ihmiset mitäkin sanoivat. Hänen tauluaan ihmiset sanoivat sängyksi. Hänen mattoaan ihmiset sanoivat pöydäksi. Hänen herätyskelloaan ihmiset snaoivat tuoliksi....
Ohjelman lopputeksteissä mainitaan tunnusmusiikin tekijäksi Mikko Pykäri. Muusikon ja tuottajan töiden lisäksi hänet tunnetaan yhdessä Kasper Strömmanin kanssa tekemästään podcastista. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikko_Pyk%C3%A4ri
Perä-Pohja-lehdessä on ollut juttu "Liput liehumaan itsenäisyysjuhlana! Illalla juhlavalaistus" jo 04.12.1927 (nro 280, s. 3), jossa kehoitetaan asettamaan kynttilöitä ikkunalle klo 6 illalla, kuten muuallakin Suomessa. Tuolloin oli kyseessä itsenäisyyden 10-vuotisjuhla.
Lehti löytyy Kansalliskirjaston digitaalisesta lehtiarkistosta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1572090?page=3
Toisaalta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Juhlakalenteri-sivuilla kerrotaan itsenäisyyspäivään liittyvästä kynttilä-perinteen ulottuvan jopa vuosisatoja taaksepäin:
Perinteen historiasta ei ole tarkkaa tietoa. Kun Suomi oli osa Ruotsia, kynttilät ikkunalla juhlistivat kuningasperheen syntymäpäiviä tai vierailuja....
