Toukokuun 1998 alussa EU:n neuvosto päätti yksimielisesti, että 11 jäsenvaltiota - Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali ja Suomi - täyttivät ne ehdot, jotka oli asetettu yhteisen rahan käyttöönotolle. Kuukautta myöhemmin eli 1. kesäkuuta 1998 perustettiin Euroopan keskuspankki (EKP), joka otti vastuulleen Euroopan rahapoliittisen instituutin (EMI) tehtävät - ja niiden mukana yhteisen setelisarjan valmistelun. EMIn neuvoston tilalle ylimmäksi päätöksentekoelimeksi tuli EKP:n neuvosto, joka kesäkuusta lähtien päätti siten myös euroseteleitä koskevista asioista. EKP:n perustamisen jälkeen EMIn seteliryhmästä muodostettiin EKPJ:n (Euroopan keskuspankkijärjestelmän)...
Peter J. Bentleyn kirjassaan Numerot : kuinka matematiikka muutti maailmaa esittämä huomautus suurista luvuista saattavat auttaa hahmottamaan, kuinka iso Grahamin luku oikeastaan on:
Kuinka suuri luvun on mahdollista olla? Eräs suurimmista luvuista, joille meillä on nimi, on sentiljoona: ykkönen, jonka perässä on 600 nollaa. Se ei kuitenkaan ole luvuista suurin. Googolplex on paljon suurempi - ykkönen, jota seuraa googol nollaa (googol itse on ykkönen, jonka perässä on 100 nollaa). Ja tätäkin suurempia lukuja on olemassa. Eräät ovat niin järjettömän valtavia, että niitä ei voi edes kirjoittaa keksimättä niille uutta merkintätapaa. Tällaisia ovat Grahamin luku ja Moserin luku, jotka kummatkin ovat saaneet nimen keksijänsä mukaan....
Jos pin-koodin palautus ei onnistu, korttisi on kaiketikin vanhentunut.
Voit pyytää e-aineistojen käyttöä varten tilapäisen e-kirjastokortin/asiointitunnuksen osoitteesta ekortti@helmetkirjasto.fi.
Pysyvän uuden kirjastokortin ja ensimmäisen PIN-koodin saa vain esittämällä henkilötodistuksen kirjastossa, kun kirjastot avautuvat.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Etsimäsi laulu on nimeltään Eno ja paloauto. Sen on säveltänyt Leena Pyylampi ja sanoittanut Sari Kanala. Laulu on kuultavissa äänitteeltä Suuret seikkailijat (es. Laulava Pupujussi, 2003). Laulun sanat ja nuotti löytyvät nuottijulkaisusta Suuret seikkailijat ja Laulava Pupujussi johon on liitetty CD-levy.
Äänite ja kirja kuuluvat kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin, joten voit lainata ne sieltä sitten, kun kirjastot taas avataan.
Kyseessä on Kaarlo Sarkian runo Kohtalon vaaka samannimisestä kokoelmasta vuodelta 1943.
Teos on luettavissa Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907161?term=J%C3%A4%C3%A4%20sielu%20keinumaan&page=146
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907161?term=KOHTALON%20VAAKA&page=5
https://www.doria.fi/handle/10024/123893
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://www.doria.fi/handle/10024/91449
Tiedustelin kirjastotyössä pidempään olleilta kysymystäsi. He muistelivat, että kirjastot ovat saaneet esimerkiksi Aku Ankan taskukirjoja kovakantisina versioina Kirjastopalvelun kautta. Tämä tieto vahvistettiin myös Kirjastopalvelusta. Sieltä kerrottiin, että Kirjastopalvelu osti ennen Aku Ankan taskukirjat arkkeina ja sitoivat ne Vippulan varastolla kirjasidoksiksi. Tätä on heidän mukaansa tehty aina 1990-luvun loppupuolelle saakka.
Maailmassa on vain vähän maita, joissa asevelvollisuus on pakollista sekä miehille että naisille. Tällaisia ovat esimerkiksi Eritrea, Israel, Pohjois-Korea ja Tunisia. Israelin puolustusvoimista näyttäisi löytyvän eniten tutkimuksia. Tässä joitakin löytämiäni tutkimuksia ja artikkeleita:
https://www.researchgate.net/publication/259884413_Sexual_Harassment_in_the_University_and_in_Army
https://www.jpost.com/israel-news/dramatic-rise-in-number-of-idf-soldiers-reporting-sexual-assault-572369
https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/0743558410384731
https://www.finna.fi/Record/taisto.147587 (osia kyseisestä kirjasta voi lukea Google Books -palvelussa: https://books.google.fi/books/about/...
Wikipedian ruotsinkielisessä versiossa slangi-sivulta on linkki sivulle http://www.slangopedia.se/
Suomenruotsalaisesta slangista löytyy artikkeli vapaasti luettavasta kirjasta Gruppspråk, samspråk, två språk, toimittanut Marika Tandefelt (2015).
Kunhan kirjastot taas aukeavat, kirjaston kokoelmasta löytyy kirja Sjödin: O som i ordbok : 2563 ovanliga, oborstade, omistliga ord (2017), josta voi myös olla hyötyä.
Hakupalvelu Finnan kautta löytyy jonkin verran opinnäytteitä, kirjoja ja artikkeleita Veikkauksesta ja sen monopoliasemasta. Uusimmasta päästä opinnäytteet ovat verkossa luettavissa. Alla linkki hakutulokseen hakusanoilla Veikkaus monopoli*:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=veikkaus+monopoli%2A&type=AllFields
Hänen sukunimensä lienee ollut Trier Mørch. Tällöin oikea aakkostus olisi Trier Mørch, Dea. Tällainen aakkostus löytyy ainakin Tanskan kirjastojen tietokannasta ja Finna-hakupalvelun Kansalliskirjastojen luetteloinneista.
Tässä on joitain esimerkkejä antennien hinnoista. Tiedot ovat vuoden 1960 Radio/TV -lehdessä (julk. Radioteknillinen seura) olleista mainoksista.
ASA-radio Oy:n ASA-antennit, joilla TV-katselu ja Ula-kuuntelu oli mahdollista:
Tyyppi 103. Yksikanava-antenni, vahvistus 10 dB, etu-takasuhde 18 dB. Hinta 5900 mk.
Tyyppi 4051-4101. Yksikanava-antenni, vahvistus 7,5 dB, etu-takasuhde 16 dB. Hinta 2200 mk.
ASEAn puolestaan mainosti KATHREIN-antenneja, joista löytyy useita esimerkkejä. Niiden hinnat vaihtelivat 1680 mk ja 9635 mk välillä.
Hinnoissa kannattaa ottaa huomioon rahauudistus, joka tehtiin vuonna 1963. Vuoden 1960 sataa markkaa vastasi vuoden 1963 alusta yksi markka.
Hei,
Kyseisestä mallista ei näyttäisi olevan kirjastoissa korjausopasta. Taitaa olla sen verran harvinainen, ettei korjausoppaita kyseiselle mallille ole hankittu kirjastoihin. Ainoa läheltä liippaavakin on englanninkielinen Nissan Patrol & Ford Maverick : 1988 thru 1997 : all Nissan Patrol and Ford Maverick models : automotive repair manual. Tosin tuosta mallista taitaa olla isompi hyppäys kysymääsi malliin. Tätä ei löydy Vaara-kirjastoista, mutta voit pyytää sen kaukolainaksi omaan kirjastoosi.
Näyttäisi siltä, että Tampereen Jenny on Eino Kettusen sanoittama teos. Kappaleen nuotit löytyvät ainakin näistä nuottikokoelmista:
https://www.finna.fi/Record/lumme.1007464/Details#holdings
https://www.finna.fi/Record/siilinjarvi.50947
Taru-nimi on mahdollisesti käännetty suomeen ruotsinkielisestä nimestä Saga (satu, taru). Joidenkin arvioiden mukaan nimi voisi olla muunnos venäjän Darja-nimestä, jonka lähtökohtana on kreikan mahtavaa tarkoittava Darius-nimi .
Marja on Marjatan kantamuoto ja liittyy siten myös Maria-nimeen. Maria pohjautuu heprealaisperäiseen nimeen ”Mariam”. Nimen alkuperää ei varmuudella tiedetä, mutta sen on arveltu tarkoittavan ’toivottua lasta’, ’näkijätärtä’ tai ’herratarta’. Marja-nimellä on tietenkin myös yleiskielen kasvin marjaan viittaava merkitys.
Hannele-nimi kuuluu Johanneksesta ja Johannasta lähtöisin olevaan nimiryhmään ja samaa juurta on siis myös Hanna-nimi. Heprean kielen sana hannah tarkoittaa armoa. Johannes puolestaan on...
Netissä olevassa synonyymisanakirjassa on parikymmentä synonyymiä sanalle sankari. Synonyymit löytyvät tästä linkistä https://www.synonyymit.fi/sankari.
Thl:n eli Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen alta löytyvistä linkeistä löytyy ajankohtainen tieto koronaviruksesta, ja myös varmistetut tapaukset. Sivuilta löytyy tietoa myös tautiin kuolleista, mutta ei kuitenkaan päivä- tai kuukausikohtaista.
https://experience.arcgis.com/experience/d40b2aaf08be4b9c8ec38de30b714f26
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta
Opus-yhtyeen kappale Life is life on kuultavissa suomeksi nimellä Villi yö useilta äänitteiltä. Suomenkieliset sanat on tehnyt Raul Reiman ja kappaleen esittää Leo Luoto.
Villi yö sisältyy mm. seuraaviin äänitteisiin:
Hitit 1985 : suosituimmat kotimaiset hitit 30 vuotta sitten
Riman alta ja ohi maalin : Suomi-iskelmän hurjimmat harhalaakit
Suomi hits : vuosikerta 1985.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Näyttää siltä, että sotien aikana aliupseereille ei ollut yhtenäistä päivärahaa, vaan summa vaihteli sotilasarvojen mukaan. Rintamajoukoissa alikersantin päiväraha oli talvisodan aikaan 10 markkaa. Jatkosodan loppuvaiheessa alikersantin päiväraha taas oli 18 markkaa, kersantin 25 markkaa ja ylikersantin 30 markkaa.
Lähteinä käytin seuraavia teoksia: Väinö Mononen, Talvisota Kuhmossa I: Kuolema kolkuttaa korvessa (BoD, 2020); Suomen sota 1941-1945 10. osa (toim. Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto, Sotateos 1961).
