Opetushallitukselle:
Yleisten kirjastojen neuvosto viittaa lakiin yleisistä kirjastoista (1492/2016) jonka 17§:ssä säädetään, että yleisillä kirjastoilla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävissä toimivilta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. Tarkemmin pätevyysvaatimuksesta säädetään ainoastaan kunnan kirjastolaitosta johtavan osalta, jolta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, johtamistaitoa sekä hyvää perehtyneisyyttä kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
Erityissuunnittelija Aija Laine on tehnyt nuoria kirjastolaisia koskevan tutkimuksen Bloggari, vloggari, vinkkari, tapahtumanikkari ja nuorisotyöntekijä: nuorten kirjastotyöntekijöiden ammattikuva – valtakunnallisen kyselytutkimuksen tulokset (2022). Tutkimuksen suomenkielinen raportti ja ruotsinkielinen raportti, löytyvät Kirjastot.fin julkaisut -osiosta. Tutkimustulokset ovat olleet kommentoitavana Yleisten kirjastojen neuvoston työvaliokunnassa sekä kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen kokouksessa, Tutkimuksessa tuli esille ammatillisen tutkinnon suorittaneiden kohdalla se, että koulutus on antanut hyvät tai melko hyvät valmiudet työhön kirjastossa. Vastauksia perusteltiin erityisesti sillä, että koulutukseen sisältyi runsaasti työssä oppimista.
YKN pitääkin liiketalouden perustutkintoa tärkeänä väylänä kirjastoalalle. Kirjastoalan kannalta oleellisena pidetään sitä, että liiketalouden perustutkinnon perusteiden uudistamisessa huomioidaan perustutkinnon jälkeen mahdollisuudet suuntautua opiskelemaan lisää kirjastoalaa (esimerkiksi ammatillista tutkintoa siihen liittyen). Tärkeänä pidetään myös opintoihin sisältyvää työssäoppimista. Sinänsä liiketoiminnan perustutkinnon uudistuksen osalta on hyvä, että asiakasnäkökulma ja asiakaslähtöisyys ovat uudistuksen myötä vielä enemmän osa tutkintoa. Kirjastoalaa palvelevat hyvin myös logistiikan, tapahtumajärjestelyn, tuote- ja palveluneuvonnan osuudet. Samoin se, että uudistuksessa pyritään vahvistamaan kestävyysarvojen mukaista toimintaa ja digitaalisessa ympäristössä toimimisen valmiuksia, tuo osaamista toimia kirjastopalveluissa ja niiden digitaalisessa ympäristössä.