Yleisten kirjastojen neuvoston lausunto Kansallinen lukutaitostrategia 2030
1 Lukutaitostrategian lähtökohdat ja käsitteet
Monilukutaito on hyvin määritelty ja helposti omaksuttavissa eri tahoilla. Lähtökohdissa on hyvin huomioitu eri-ikäiset lukijat, myös aikuiset. Erityisesti aikuisten lukutaidon puutteet ovat moninaiset, eivätkä kaikki heikon lukutaidon omaavat aikuiset ole syrjäytyneitä, vaan käyvät töissä, joissa ei vaadita hyvää lukutaitoa. Lisäksi erityisesti syrjäytyneet tai kokonaan lukutaidottomat aikuiset tulisi selkeästi mainita kohderyhmänä. Vangit omat myös kohderyhmä, johon tulisi valtakunnallisesti kiinnittää huomiota, koska palvelun tuottaminen kuntatasolla on haastavaa ja vaatii erityisosaamista. Tällä hetkellä ei ole tahoa, joka vastaisi vankilassa tapahtuvasta lukutaitotyöstä.
Ylipäätään taustoittavissa luvuissa on runsaasti hyviä huomioita, kuten kirjaston rooli koko eliniän tavoittavana palveluna, monilukutaidon merkitys unohtamatta perinteisen luku- ja kirjoitustaidon merkitystä. Tutkimus on keskittynyttä perinteisen lukutaidon tutkimukseen, mutta tähän saadaan varmasti strategian myötä muutosta.
Lukutaitostrategian onnistuminen ja toteuttaminen tulee vaatimaan resursointia ja kuntakohtaisten erojen tasoittamista.
2 Suuntaviivat
1) Luodaan lukutaitotyölle rakenteet
Rakenteissa huomioitu eri tasot valtakunnallisesta paikalliseen. Täsmentämistä vaatii, miten alueellista ja paikallista työtä johdetaan ja resursoidaan. Erityisesti paikallisen tason toiminta vaatii kunnollisen resursoinnin, koska toimenpiteitä on tarkoitus toteuttaa erityisesti paikallisella tasolla. Jokaisessa kunnassa tulee olla riittävästi kirjastohenkilöstöä tukemaan lasten, nuorten ja perheiden lukutaitoa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa.
Kaikilla kirjastoilla pitää olla kattava digisisältöjen tarjonta osana palvelutarjontaansa, maininta monikielisestä digitaalisesta aineistosta ei riitä. Kuntien yhteinen e-kirjasto on välttämätön kansalaisten yhdenvertaisen e-aineistopääsyn parantamiseksi.
Etsivä lukutaitotyö on mielenkiintoinen uusia avaus ja mahdollistaa haastavien, vaikeasti tavoittavien kohderyhmien löytämisen, mutta tämän jälkeen tarvitaan rakenteita, miten lukutaitotyö etenee löytämisen jälkeen, kyse on myös erityisosaamista vaativasta työstä. Tällä hetkellä aikuisten lukutaitotyö ei ole kenenkään vastuulla ja tarvitaan rakenteita, miten omakohtaisesti tai työpaikalla tunnistettu lukutaidon puute etenee kohti oppimista.
Erityisesti lasten- ja nuorten lukutaitotyön kannalta on tärkeää huomioida hyvälaatuisen, kotimaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden julkaiseminen ja sen riittävä tukeminen.
2) Vahvistetaan lukutaito-osaamista
Lukutaito-osaamisen nostaminen vahvasti esille on erinomainen linjaus ja tavoite tunnustaa lukemisen hyvinvointivaikutukset osaksi yhteiskunnan suunnittelua ja kehittämistä on merkittävä.
Ehdotetut toimenpiteet ovat hyviä, vaikkakin painottuvat opetukseen ja varhaiskasvatukseen. Haastavat erityisryhmät, kuten vangit, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat sekä syrjäytyneet olisi hyvä nostaa myös tässä kohden esille, koska kohderyhmänä vaativat erityisosaamista. välille. Olisi myös hyvä huomioida, että näiden kohderyhmien kanssa työskentelevillä (TE-palvelut, sosiaalipalvelut) olisi lukutaito-osaamista ja kykyjä tunnistaa avuntarpeita ja palvelutarjontaa.
3) Innostetaan lukemaan
Tässä kohden on hyvin nostettu esille kirjastojen rooli, erilaiset lukemista tukevat yhteisöt ja esikuvat, kuten myös oikeantasoisen tekstin merkitys. Monilukutaito turvaa demokraattista yhteiskuntaa on tärkeä huomio, jota voisi nostaa laajemminkin esille strategian taustoituksessa. Toimenpide-ehdotuksissa on hyvin esillä monipuolisesti erilaista toimintaa, jota jo osittain toteutetaan, mutta kuntakohtaiset erot ovat huomattavia.
2 Lukeva kunta ja Lukeva koulu -mallit
Lukeva kunta -malli edellyttää kunnallista lukutaitostrategiaa ja selkeää resursointia lukutaitotyöhön. Osittain on mainittu asioita, jotka velvoittavat kuntaa jo kirjastolainkin kannalta, kuten kirjastopalveluiden saavutettavuus ja monipuolinen ja uudistuva kokoelma. Paikallinen lukutaitotiimi vaatii tavoitteet toteuttaakseen resursoinnin ja koordinointia.
3 Muita huomioita
Alun ”visio-sivu” on erittäin hyvä. Termi lukeva elämäntapa loistava, huomioitu hyvin myös lukutaidon monipuolisuus ja yhteisöllisyys, jonka tarve selvästi varsinkin korona-aikana kasvanut. Muualla strategiassa korostetaan, että lukutaito on demokraattisen yhteiskunnan perusta, voisi olla esillä jo tällä ensimmäisellä sivulla.
Taitetussa versiossa sivun 6 kuvassa lukemista edistävät tahot on jaoteltu paikallisiin, alueellisiin, ja kansallisiin. Yleinen kirjasto kuvassa on uloimmalla kehällä kansallisena toimijana, vaikka sen kuuluisi olla ympyrän sisimmällä kehällä. Yleinen kirjasto on lukutaidon edistäjänä erittäin paikallinen siinä missä koulukin. Kirjaston toteuttama lukutaidon edistäminen on lasten, nuorten ja perheiden arkista kohtaamista sekä paikallista yhteistyötä.