Yleisten kirjastojen neuvoston pöytäkirja 1/2017

2.5.2017 11:39 | Päivitetty 3.3.2021 11:15

Kokousaika:
Torstai 20.4.2017 klo 13.00 – 18.00
Perjantai 21.4.2017 klo 9.00 - 14.30
Kokouspaikka:
Joensuun pääkirjasto, Muikku-sali
Yhteystiedot:
Koskikatu 25, 80100 Joensuu

Torstai 20.4


1. Kokouksen avaus

  • YKN:n puheenjohtaja Rebekka Pilppula avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleiksi.

Kokouksen järjestäytyminen

2. Läsnäolijat

  • Läsnä, Keskuskirjaston, maakuntakirjastojen ja suurten kaupunkien edustajat:
    Saara Ihamäki 20.4. (Keskuskirjasto), Inkeri Jurvanen (Hämeenlinna), Rebekka Pilppula (Joensuu), Seija Laitinen-Kuisma (Jyväskylä), Selja Kunttu (Kouvola), Päivi Savinainen (Kuopio), Marja Malminen (Lahti), Päivi-Linnea Pötry (Lappeenranta), Virpi Launonen (Mikkeli), Jouni Pääkkölä (Oulu), Asko Hursti (Pori), Asko Autio ja Aleksi Haapanen (Porvoo), Mikko Paajala (Rovaniemi), Kirsti Länsikallio (Seinäjoki), Pirkko Lindberg (Tampere), Aart de Heer (Turku), Marita Ahola (Vaasa), Katariina Lauronen (Vantaa)
    Poissa:
    Kajaanin, Kokkolan ja Espoon edustajat
     
  • Läsnä maakunta-alueiden edustajat:
    Marja Huuhtanen (Imatra), Aki Rossi (Teuva), Jaana Sopanen (Joroinen), Ari Koistinen (Suomussalmi), Matti Karvinen (Janakkala), Satu Kinnari (Toholampi), Laura Hekkala-Vatula (Laukaa), Aino Satama (Hamina), Nina Sipola (Salla), Liisa Asiala (Orivesi), Solveig Lund (Pedersöre), Lea tserni-Puittinen (Lieksa), Heikki Lahnaoja (Pyhäjoki), Maarit Kuusela (Siilinjärvi), Tanja Kairimo (Asikkala), Satu Soppela-Hyle (Harjavalta), Sirkka Ylander (Karkkila), Eija Sjöblom (Kemiönsaari)
    Poissa:
    Kaikki paikalla
     
  • Läsnä luennoitsijoina (esiintymisjärjestyksessä):
    Kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen, OKM
    Kirjastonhoitaja Mari Rintala, Vaara-kirjastot
    Informaatikko Katri Pesonen, Vaara-kirjastot
    Kirjastonhoitaja Pirjo Pulkkinen, Vaara-kirjastot
    Toimitusjohtaja Katriina Jaakkola, BTJ
    Projektipäällikkö Mari Saikkonen, BTJ
    Tietojärjestelmäpäällikkö Nina Hyvönen, Kansalliskirjasto
    Toimistopäällikkö Virva Nousiainen-Hiiri, Helsingin kaupunginkirjasto
    Projektityöntekijä Mirka Seppälä, Vaara-kirjastot
    Kirjastotoimen apulaisjohtaja Maija Saraste, Outi-kirjastot
    Suunnittelija Tuomas Pelttari, Turun kaupunginkirjasto/yleisten kirjastojen keskuskirjasto
    Viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala, Kirjastot.fi
    Tutkija Juhana Venäläinen, Itä-Suomen yliopisto

    Läsnä sihteerinä:
    Johtava suunnittelija Erkki Lounasvuori, Yleisten kirjastojen keskuskirjasto

    Läsnä kokousmuistiinpanoja tekemässä:
    Suunnittelija Nina Granlund, Kirjastot.fi

3. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

  • Todettiin kokouksen olevan päätösvaltainen ja valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi, jotka toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina, Päivi Savinainen ja Nina Sipola
    (Sääntöjen mukaan neuvosto on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet edustajista.)

4. Esityslistan hyväksyminen

  • Puheenjohtaja kävi läpi esityslistan ja pyysi mahdolliset kommentit ja muutokset kokouksen osanottajilta.
    Puheenjohtaja ilmoitti että kohdasta 15 jää pois Käyttösäännöt

5. Ajankohtaista ja ilmoitusasiat

  • Celian ja yleisten kirjastojen yhteistyö
    Rebekka Pilppula kertoi, että Celia-kirjaston kanssa käydyistä keskusteluissa on käynyt selville, että Celia-kirjasto jatkaa edelleen asiakaspalvelua ja asiakkaiden tukemista. Tätä tiedusteltiin Celialta, koska kirjaston suunnitelmista sai käsityksen, että asiakkaat ja heidän opastuksensa olivat siirtymässä kokonaan yleisten kirjastojen puolelle. Näin ei kuitenkaan ole, vaan Celian asiakkuuksien hoitaminen jatkuu. Myös yleisten kirjastojen ja Celian yhteistyö sekä neuvottelut sen muodoista ja toiminnasta jatkuvat.
     
  • Kirjastonkäyttökiellot
    Pirkko Lindberg Tampereen Piki-kirjastosta kertoi selvitelleensä asiakkaan kirjastonkäyttökielto -prosessia. Kirjastoon voidaan uuteen kirjastolakiin pohjaten antaa käyttökieltoja, mutta niiden antamisessa on noudatettava tarkkaa etenemiskaavaa ja toimittava huolellisesti. Pirkko oli käynyt kaupungin lakimiehen kanssa läpi prosessin eri osia. Asiakkaan käytöksen tulee olla häiritsevää ja toistuvaa, ennen kuin käyttökieltoa voidaan harkita. Asiakkaalle on annettava huomautuksia ja varoituksia riittävä määrä ennen kuin käyttökieltoa voidaan alkaa harkita. Käyttökiellon antaminen edellyttää asiakkaan kuulemista. Kuulemiseen kutsutaan kirjallisesti virallisella kutsukirjeellä, jonka voi lähettää kaupungin viranhaltija. Kuulemistilaisuuden jälkeen voidaan langettaa käyttökielto, joka tehdään viranhaltijapäätöksenä. Se voi olla enintään 30 päivää. Kuulemistilaisuudesta on toimitettava kirjallinen muistio. Kuuleminen voi tapahtua myös kirjallisesti. Tampereella on laadittu käyttökiellon sanamuoto sekä kuulemiskirjeen malli. Mikäli henkilö joutuu käyttökieltoon, hän voi hakea päätökseen muutosta. Muutoksenhaku täytyy käsitellä. YKN:ssä ehdotettiin, että jokaisella tulisi olla sanamuodot valmiina sekä kuulemiskirjeeseen että käyttökieltoon. Tiedossa tulee olla myös viranomaismenettelyn ohjeet. Käyttökielto on siis huomattavasti järeämpi toimi kuin porttikiellot - niitä vastaa tiloista poistaminen. Poistaminen koskee vain poistamishetkeä eikä se voi olla määräaikainen.

6. OKM puheenvuoro

  • Kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen kertoi YKN:n osallistujille opetus- ja kulttuuriministeriön kuulumiset. Alkuun Leena kertoi OKM:n vuoden 2017 valtionavustusten jaosta. Tiedot ovat julkisia ja ne löytyvät OKM:n verkkosivuilta, http://minedu.fi/avustukset. OKM rahoittaa vielä vuonna 2017 valtionavustuksilla keskuskirjasto- ja maakuntakirjastotoimintaa. Leena muistutti, että avustuksilla tuetaan itse toimintaa ja kulujen tulee perustua todellisiin, ei laskennallisiin kustannuksiin. Valtionavustuksia myönnetään jatkossakin erityistä tehtävää hoitaville kirjastoille (saamenkielinen kirjasto, monikielinen kirjasto, venäjänkielinen kirjasto). Lisäksi OKM rahoittaa suoraan tai aluehallintovirastojen kautta valtakunnallisia hankkeita: Palvelut tutuiksi, Lukemisen edistäminen, Pentti Haanpää -bibliografiatyö, ruotsinkielisille kirjastonjohtajille suunnattu täydennyskoulutus, vankien kirjastopalvelujen kehittäminen, 0-8 –vuotiaiden lasten monilukutaitoon liittyvä MOI-hanke sekä vaikuttavuus-seminaari.

    Opetus- ja kulttuuriministeriössä on tällä hetkellä valmisteilla asetus valtakunnallista ja alueellista kehittämistehtävää hoitavista kirjastoista. Tavoitteena on, että asetus annettaisiin kesäkuussa, asetuksen on määrä astua voimaan 1.1.2018. Alueellista kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen määrä on vielä auki, määrä tarkentuu lähiaikoina asetuksen valmistelun myötä.

    Kevään aikana ministeriö järjesti eri puolilla maata yhdessä aluehallintovirastojen ja Kuntaliiton kanssa yhdeksän keskustelu- ja koulutustilaisuutta uudesta kirjastolaista ja sen keskeisistä uudistuksista.  Ministeriössä tilaisuudet koettiin tärkeiksi ja onnistuneiksi. Erityisesti lain tavoitepykälän korostama kirjaston yhteiskunnallinen merkitys sekä tehtäväpykälän toiminnalle asettama selkeä raami saivat tilaisuuksissa positiivista huomiota. Kierrokselta saatujen havaintojen ja kokemusten pohjalta ministeriössä valmistellaan yhdessä aluehallintovirastojen kanssa lakia avaavaa julkaisua kirjastokentän tarpeisiin.

    Lopuksi Leena kertoi, että ministeriön kulttuuripolitiikan osastolla aloittaa 28.4.2017 uusi ylitarkastaja Tapani Sainio, tehtävänään tiedon hallintaan ja digitaalisiin palveluihin liittyvät asiat koko osaston tasolla.
    Vuoden 2019 alusta nykyiset kuusi aluehallintovirastoa uudelleen organisoidaan yhdeksi valtakunnalliseksi virastoksi.

    Leenalta kysyttiin Auta-hankkeesta. Julkiset palvelut siirtyvät verkkoon, mutta kaikki niitä tarvitsevat eivät pysty verkkoa käyttämään. VM:ssä on käynnissä hanke, jossa selvitetään, miten autetaan ja kuka auttaa näitä ryhmiä. Digiopastuksen tekijöinä on mainittu senioriverkkoja, vapaaehtoisia ja etenkin kirjastot. Käytännön näkemyksiä siitä, miten apua annettaisiin ja missä kohdin kulkevat auttamisen rajat, ei oikein vielä ole. Hankkeen etenemistä on syytä seurata. Asiasta lisää kohdassa 15.

    - Leenan esitys verkossa

7. Hanke-esittely 1

  • Enon lukuponi, esittelijänä kirjastonhoitaja Mari Rintala
    Enon kirjastoon on saatu nuorten lukijoiden iloksi lukuponi. Lukuponi Jussi kuuntelee lukijoita kirjaston pihassa. Se jaksaa kuunnella noin neljä lukijaa, kunnes kaipaa aktiviteettitaukoa. Poni on koulutettu terapialemmikiksi. Poni on herättänyt paljon ihastusta ja innostusta nuorissa lukijoissa. Toiminta on vastikään aloitettu. Jussilla on myös kollega Alavieskassa, lukuponi Moona.

    - Marin esitys verkossa

8. Kirjastolain pykälä 6

  • Kirjastotoimenjohtaja Päivi Savinainen Kuopiosta ja kirjastopalvelujohtaja Jouni Pääkkönen Oulusta analysoivat kirjastolain pykälän 6 sisältöä tilojen käytön näkökulmasta. Kirjaston edellytetään järjestävän pääsyn kokoelmiin, aineistoihin, edistävän lukutaitoa ja lukuharrastusta, edistävän tasa-arvoa ja demokratiaa mm. tarjoamalla tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn sekä kansalaistoimintaan. Toiminnan järjestämisen edellytykset ovat osaava henkilökunta, yhteistyö sekä saavutettavuus. Saavutettavuus tulee huomioida kieliryhmien sekä muunkaltaisten erityisryhmien suhteen.

    Päivi ja Jouni toivat esille myös kirjastotyön eettiset periaatteet. Tilojen antamisessa käyttöön mietittiin mm. sitä, kenelle tilat luovutetaan (esim. ääriryhmät), mihin käyttöön (rukoustilat, liiketoiminta). Tiloja on myös erilaisia: vuokrattavia ulkopuoliselle toimijalle tai ilmaiskäytössä olevia. Kaiken kaikkiaan pykälien tulkinta vaatii muunkin lainsäädännön tuntemista kuin pelkän kirjastolain, esim. yhdenvertaisuuslain (esim. kohdellaan kaikkia asiakkaita ja tilojen käyttäjiä yhdenvertaisesti), hallintolain (esim. hyvän hallinnon periaatteet tilojen käytön ohjeita kootessa: yhdenvertaisuusperiaate, tarkoitussidonnaisuuden periaate, objektiviteettiperiaate, suhteellisuusperiaate, luottamuksensuojaperiaate), julkisuuslain (esim. kirjaston asiakkuus ei ole salainen tieto, mutta tiedot hänen lainaamastaan ja varaamastaan aineistosta ovat) ja perustuslain sananvapauden (oikeus kuvata julkisilla paikoilla) jne. Eri kirjastot ovat koonneet ohjeita tilojen käyttöön liittyen, Saara Ihamäki lupasi jakaa Helsingin ohjeet, myös Jyväskylästä ja Kouvolasta luvattiin näin tehdä. Tätä pidettiin hyvänä toimenpiteenä. Ohjeistuksia tarvitaan, mutta niiden on myös oltava ristiriidattomia lainsäädännön kanssa.
    - Kirjastotyön eettiset periaatteet (IFLA)

    - Päivin ja Jounin esitys verkossa

15.15 – 15.45 Kahvitauko

9. Hanke-esittely 2

  • Joensuussa toteutetusta tilojen toimivuushankkeesta kertoivat kokousväelle informaatikko Katri Pesonen ja kirjastonhoitaja Pirjo Pulkkinen. Kohderyhmänä olivat 13-19 –vuotiaat nuoret. Joensuun hankkeessa tarkasteltiin kuuden eri kirjaston toimintaa, ympäristöä ja yhteistyömahdollisuuksia. Jokaisella kirjastolla oli hieman erilainen toimintaympäristö ja niille kehitettiin erilaiset konseptit tilojen hyödyntämisen lisäämiseen. Luontaiset yhteistyökumppanit olivat nuorisotilat ja niiden työntekijät sekä koulut. Jokaisen mukana olleen kirjaston kohdalla nuorison tapahtumia ja toimintaa siirrettiin kirjaston tiloihin. Joissain pisteissä aukioloajat muuttuivat nuorisotoimen mukaisiksi ja yhteiset aukioloajat ovat jääneet pysyviksi. Yhden koulun opettaja ryhtyi työskentelemään kirjastossa yhtenä päivänä viikossa. Katri ja Pirjo kuvailivat eri kirjastoissa tehtyjä muutoksia ja totesivat kaikkien kohdalla lopputulosten olleen hyvät. Muutoksista on seurannut pysyvää hyötyä yhteistyön sekä tilojen aktiivisen käytön kannalta.

    - Katrin ja Pirjon esitys verkossa

10. Kuvailutieto – siihen liittyvät sopimukset ja kehityskaaret

  • Kuvailutieto-osuudessa käytiin kuvailua ja sen tämän hetkistä tilannetta läpi monesta näkökulmasta. Mukana olivat BTJ:n edustajat kertomassa BTJ:n tilanteesta ja suunnitelmista, Kansalliskirjastosta ja Helsingin kaupunginkirjastosta edustajat kertomassa valtakunnallisen yhteistoiminnan tilanteesta.

  • BTJ: toimitusjohtaja Katriina Jaakkola ja projektipäällikkö Mari Saikkonen.
    Katriina aloitti kertomalla, että BTJ ja Booky ovat yhdistyneet. Niiden toiminnat jakautuvat siten, että kirjastojen palvelut keskittyvät BTJ:n alle. Miten muutos tulee näkymään?: BTJ:ssä panostetaan luettelointiin, siihen hankitaan lisäresursseja, luettelointijärjestelmä uusitaan, luetteloinnin tasosta käydään keskustelu kirjastojen kanssa, tarkoituksena on luoda yleisille kirjastoille yhteinen kansallinen taso. RDA -kuvailua tehdään eri tasoilla, tällä hetkellä BTJ on sitoutunut toimittamaan keskitason kuvailua. Kansallisbibliografiatasoista luettelointia tuottaa Kansalliskirjasto Kansallisbibliografiaan, osan materiaalista tuottaa BTJ. Yleisten kirjastojen tarvitsema kuvailun taso olisi hyvä sopia nyt ja määritellä, mitä tietoja kuvauksissa tarvitaan, esimerkiksi millä syvyydellä asiasanoituksen tulisi olla. Sovittiin, että BTJ toimittaa malleja eri tasoisista kuvailuista ja niiden pohjalta kirjastot sopivat tarpeellisen tason.

    Keskusteltiin kuvailutietoon liittyvistä luettelointisopimuksista, jotka ovat optiovuoden jälkeen uusimisvaiheessa. Nyt on kirjastojen harkittava, allekirjoittavatko sopimuksen. Seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi tehty sopimustarjous umpeutuu toukokuun alussa. Muutamat kirjastot totesivat kokouksessa allekirjoittaneensa tai aikovansa allekirjoittaa sopimuksen. Vaihtoehtoista sopimusta ei ole tarjolla, joten seuraavat kaksi vuotta jatketaan entiseen malliin. Mikäli 2-vuotista sopmusta ei perustellusta syystä voida kunnassa allekirjoittaa (esim. toiminta- tai hallintosäännöstä johtuvat delegoinnit), niin yhteyden voi ottaa Katriina Jaakkolaan.

    - Katriinan ja Marin esitys verkossa
     
  • Kansalliskirjasto: tietojärjestelmäpäällikkö Nina Hyvönen
    Nina toi esityksessään esiin RDA:n ja sopimusten lisäksi avoimen datan merkityksen. Kansallisbibliografian metatiedot avataan syyskuussa. Finna, Melinda ja Europeana ovat jo avoimesti käytettävää dataa. Finnasta kokousväki kyseli kirjan kansikuvien käyttämistä yleisten kirjastojen Finna-liittymissä. Nina totesi, että sopimuksen pitäisi kattaa koko Finna eli näin ollen kirjastot voisivat käyttää kansikuvia teostietojen yhteydessä. Hän tarkistaa asian vielä.

    - Ninan  esitys verkossa
     
  • Keskuskirjasto: toimistopäällikkö Virva Nousiainen-Hiiri
    Virva korosti metatiedon merkitystä. Verkossa teoksen olemassaolo on useimmiten metatiedon varassa. Metatietoa eivät tarvitse suinkaan vain kirjastot ja kirjastojärjestelmät, vaan kaikki tasokas tiedonsaanti perustuu tasokkaaseen metatietoon. Sen ympärillä voidaan nähdä useita erilaisia toimijoita ja palveluita. Kirjastolaitoksen on tärkeää keskittyä siihen, että metatiedot ovat kunnossa, käytettävissä ja myös siitä, että niitä hyödynnetään tehokkaasti. Jos sisältöjään ja aineistojaan ei tuo saatavilla verkkoon, niitä ei kohta enää tarvita. Suuremmassa mittakaavassa tähtäimessä ei ole järjestelmän toimivuus, vaan yhteiskunnan toimivuus.

    - Virvan esitys verkossa

  • Sovittiin, että syksyn kokouksessa keskustellaan yleisten kirjastojen tarvitsemasta kuvailun tasosta.

Iltatilaisuus

  • Iltatilaisuus pidettiin klo 19 alkaen Ravintola Kerubin Rajakapteenin pirttikabinetissa

Perjantai 21.4

9.00

11. Hanke-esittely 3

  • Kohdataan kirjastossa –hanke, esittelijänä projektityöntekijä Mirka Seppälä
    Mirka esitteli Joensuussa toteutettua monikielisyyden tukemiseen tähdännyttä Kohdataan kirjastossa –hanketta. Projektin päämääränä oli kehittää sekä henkilöstöä että toimintoja kirjastossa kohtaamaan vieraskielisiä kirjastonkäyttäjiä. Keinoina olivat tapahtumat joko vierailla kielillä tai suomeksi jo jonkin verran kieltä osaaville tai tulkin välityksellä. Kirjastoon kokoonnuttiin keskustelemaan, järjestettiin musiikki-iltoja, taidenäyttelyitä ja kirjailijavieraita vieraista kulttuureista. Lapsille järjestettiin vieraskielisiä satutunteja. Kirjastoon palkattiin maahanmuuttajia sekä maahanmuuttajia käytettiin apuna kirjaston palveluista ja tapahtumista tiedotettaessa. Henkilökunta sai tietoa, kokemuksia ja harjoitusta muunkielisiä käyttäjiä kohdatessaan. Projektin jälkeen vapaaehtoisia muunkielisiä käytetään edelleen apuna, tulkkipalvelut ja muut sidosryhmät ovat tulleet tutuiksi kirjastolle sekä tilat ja mahdollisuudet kirjastossa sidosryhmille.

    - Mirkan esitys verkossa

12. Omatoimikirjastot

  • Kirjastotoimen apulaisjohtaja Maija Saraste Oulun kaupunginkirjastosta
    Maija kertoi Oulun kaupunginkirjaston omatoimikirjastojen käyttöönotosta ja vakiintumisesta. Oulussa on kolmen vuoden sisällä luotu omatoimikäyttö 7 eri kirjastoon. Omatoimiaukioloaikoihin on päädytty siksi, että aukioloaikoja ei ole voitu pidentää muulla keinoin, vaikka muun muassa kaupallinen ala on laajentanut aukiolonsa iltoihin ja viikonloppuihin. Joissain tapauksissa kirjastoa on muuten uhannut sulkeminen.

    Maija kertoi, miten omatoimiaukiolojen suunnittelussa on viisasta edetä. Se, millaiseen toimintaan tähdätään, millainen tila on ja missä se sijaitsee, vaikuttavat kaikki etenemiseen. Henkilökunta tulee osallistaa jo aikaisessa vaiheessa suunnitteluun.

    Turvallisuuskysymykset aiheuttivat usein eniten työtä omatoimiaukioloon siirryttäessä, joten niihin on syytä perehtyä huolellisesti, mutta mahdollisia ongelmia ei tule kuitenkaan liioitella. Useimmiten turvallisuuskysymyksiin löytyy toimiva käytännön ratkaisu. Käytännön toimien (mm. paloturvallisuus, varauloskäytävät, asiakkaiden tunnistaminen ja sisäänpääsy, kamerat, tietotekninen suojaus, tilojen lukitseminen) lisäksi Maija totesi, että on hyvä olla turvallisuussuunnitelma, jota varten kannattaa laatia vikatilannelistaus. Vikatilannelistaus on hyvä laittaa näkyviin. Samoin asiakkaille täytyy olla näkyvissä puhelinnumerot, joihin ottaa yhteyttä ongelmatilanteessa.

    Maija otti esille sen, että Oulun omatoimikirjastoissa on ikäraja 16 vuotta. Vuoden 2017 kesäkuusta alkaen nuorempien lasten sisäänpääsy on mahdollista vanhempien antamalla luvalla. Tämä on perusteltua siksi, että tila ei välttämättä ole turvallinen pikkulapselle, jos kiinteistössä ei ole aikuista lainkaan läsnä. Kastellin kirjastossa, jossa on virastomestari paikalla, ikärajaa ei ole.

    Omatoimikäyttö on Oulussa suosittua. Omatoimikäyttötilastot ovat kaksin-kolminkertaistuneet muutamassa vuodessa. Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat tehneet omatoimikäytöstä tutkimuksen. Siitä käy ilmi, että suurin käyttäjäryhmä ovat kirjaston lähialueella asuvat 25-44 vuotiaat  naiset. Toisaalta, kun opiskelijat olivat paikalla omatoimikirjastossa seuraamassa kirjastonkäyttäjien toimintaa, havaittiin, että kirjastoa käytti myös huomattavasti suurempi määrä miehiä kuin kirjautumistiedoista näkyi. Pariskunnat tulivat kirjastoon useimmiten naisen kortilla. Lähes kaikki selailivat uutuushyllyjä, tänään palautettuja ja pikalainoja. Viikonloppuna luettiin paljon lehtiä. Jotkut tekivät töitä tai opiskelivat. Pienet lapset puuhailivat lastenosastolla

    Palautekyselyjen mukaan  asiakkaat olivat tyytyväisiä omatoimikirjastoihin. Useimmiten ongelmat olivat teknisiä. Maija totesi myös, että kokoelmanhoidon, tapahtumien ja ylipäätään kirjaston toimivuuden kannalta omatoimikirjastossakin pitää olla oma henkilökunta. Omatoimisuus on onnistunut Oulussa hyvin ja siitä syystä myös esimerkiksi pääkirjastoon on tullut omatoimi-/itsepalvelutunteja. Uusia omatoimikirjastoja avataan tulevaisuudessa useita.

    - Maijan esitys verkossa

13. Musiikin varastointiselvitys

  • Suunnittelija Tuomas Pelttari.
    Joulukuussa 2016 OKM myönsi avustuksen pitkään kaivatun valtakunnallisen musiikkivaraston selvityksen tekemiseen. Selvityksen tekijäksi palkattu Tuomas Pelttari kertoi, miten selvitystyö on suunniteltu ja mihin sillä pyritään. Tuomas kertoi ensin, millaisessa tilanteessa musiikkikirjastotyö ja musiikkiaineistot ovat tällä hetkellä yleisissä kirjastoissa.

    Musiikkiaineistoja hankittiin 1990-luvulla suuri määrä, sen lainaus oli huipussaan ja muutenkin musiikkiosastojen palveluiden käyttö oli aktiivista. LP-levyt poistettiin valtaosaltaan ja tilalle hankittiin CD-kokoelmat. Vanhoja LP-levyjä ei enää ole kovin monissa paikoin. Nyttemmin musiikkimaailman ja musiikin levityksen muututtua enimmäkseen verkkopohjaiseksi, musiikkiosastojen hankintamäärärahat ovat laskeneet ja aineistoa hankitaan vähemmän. Toiminta musiikkiosastoilla on muuttunut paljon tietopalvelun sekä tapahtumatuotannon suuntaan. Tilat pienenevät ja hyllytila loppuu. Musiikkiaineiston poisto kirjastoista on ollut pitkään hankalaa, sillä varastoon siirrettävälle aineistolle ei ole tilaa. Valtakunnallisen varaston puute johtaa siihen, että aineistoa poistetaan, vaikka se olisikin ainutlaatuista. Samoin kirjastojen järjestelmät ovat erilliset, jolloin on monimutkaista tarkistaa, jääkö vastaavaa aineistoa vielä saataville johonkin kirjastoon.

    Tuomas kertoi, että selvityksessä tutkitaan sitä, tarvitaanko yhteistä musiikkivarastoa, missä muodossa se voitaisiin toteuttaa ja minne. Yhteisen musiikkivaraston sijainti voisi olla Varastokirjaston yhteydessä, jonkin muun kirjaston yhteydessä, kelluvana tai useissa eri paikoissa. Tuomas tutkii myös, miten bibliografiset tietueet saadaan siirrettyä musiikkivaraston järjestelmään kätevimmin. Ensimmäiseksi hän on toteuttanut kyselyn, jossa kartoitetaan kirjastojen musiikkiaineistojen tilannetta ja toiveita varastoinnin suhteen. Varastoinnin tarve varsinkin CD-levyjen ja LP-levyjen kohdalla on huomattava.

    - Tuomaksen esitys verkossa

14. Iflan lasten- ja nuorten kirjastotyöryhmä

  • Informaatikko Ulla Pötsönen Joensuun seutukirjasto.
    Ulla kuuluu IFLAn lasten- ja nuortenkirjastotyöryhmään. Hän kertoi työryhmän toiminnasta, tapahtumista sekä päämääristä. Työryhmässä on käsitelty globaalia näkemystä kirjastotyöstä ja erityisesti kirjaston tulevaisuudesta.

    Jaostolla on myös tavoitteita YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamiseksi. Nämä kuuluvat IFLA-konferenssin ohjelmaan. Merkittävä tapa toimia on jalkautuminen IFLA:n aikana myös paikallisiin kirjastoihin. Hyvinkin usein itse kokous on niin hinnakas tapahtuma, että paikalliset kirjastotyöntekijät eivät pääse nauttimaan siitä. Tällöin verkostoja on hyvä luoda kirjastoissa. Lasten- ja nuortenkirjastotyöryhmällä on myös kaksi lastenkirjakokoelmaa, joita lainataan. Yksi on Amerikassa ja toinen Aasiassa.

    Tämän lisäksi on panostettu sisarkirjasto-ohjelmaan, kumppanuusohjelmaan kehitysmaiden kirjastojen kanssa. Ohjelman ohessa tuotetaan parhaat käytännöt –materiaalia.

    - Ullan esitys verkossa

15. Kirjaston yhteinen tunnus, Saavutettavuus, Kapa

  • Viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala Kirjastot.fi:stä

    Päivi Litmanen-Peitsala Kirjastot.fi:stä antoi katsauksen kirjastojen yhteisestä viestinnästä. Kirjastojen yhteinen tunnus on rekisteröity ja se on useammassa paikassa jo käytössäkin. Pohjat ja mallit löytyvät Kirjastot.fi:n materiaalipankista, http://www.kirjastot.fi/materiaalipankki. Saavutettavuudesta verkossa on lisäksi tuotettu materiaalit Makupalat.fi:n, http://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/saavutettavuus , Kirjastokaistalle, http://www.kirjastokaista.fi/tag/saavutettavuus/ sekä monikieliseen kirjastoon, http://www.kirjastot.fi/monikielinen-kirjasto, mm. kirjaston esite selkokielellä, http://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/kirjasto-selkoesite-fi.pdf .

    Kansalaisten palveluväylä etenee. Sen tiellä on vielä monia ratkottavia ongelmia. Palvelukuvaukseen on syytä kirjoittaa yhteistä palvelua kuvaava teksti, jokaisen kirjaston omissa tiedoissa voidaan antaa tietoja yksittäisen kirjaston palveluista. Palveluiden kuvaukset ja nimitykset tulisi myös yhtenäistää, samoin taso, jolla kuvataan. Kirjastojen palveluita kuvaavia käsitteitä ollaan yhtenäistämässä Helmet-alueella. Samat käsitteet tullevat käyttöön myös Kirjastohakemistoon, http://hakemisto.kirjastot.fi .

    Kirjastot ja digineuvonta

    Julkisen hallinnon palvelut ja yhteydenotot siirtyvät verkkoon. Monet palveluiden käyttäjät ovat henkilöitä, jotka eivät lainkaan käytä verkkoa ja joiden on vaikea verkon käyttöä oppiakaan. VM:ssä on käynnissä AUTA-hanke, jonka tarkoituksena on kartoittaa, millä tavoin näitä syrjään jääviä autetaan. Helsingin kaupunginkirjasto yleisten kirjastojen keskuskirjastona on ollut yhteydessä hankkeen käynnistäjien kanssa. Kirjastoilta on kysytty, miltä osin ne pystyvät antamaan digineuvontaa. Käsitykset kirjastojen resursseista ovat olleet melko korkeat. Saman asian tiimoilta on oltu yhteydessä Kirjastoseuraan ja Kuntaliitto myös on kiinnostunut osallistumaan. Keskuskirjaston edustajat tapaavat Vanhustyönliiton Seniorisurfin tiimoilta lähiaikoina. Päivi tiedusteli, miten YKN haluaa olla mukana asiassa. Päätettiin, että YKN:n työvaliokunta kokoaa työryhmän miettimään, mikä on kirjastojen neuvontaan istuvaa digineuvontaa ja missä ylittyvät asiantuntemuksen ja yksityisyyden rajat.

    - Päivin esitys 1 verkossa (YKN-tunnus, saavutettavuus ja Kapa)
    - Päivin esitys 2 verkossa (Kirjastot ja digineuvonta)

11.30 – 12.15 Lounas

16. Kirjasto yhteiskäytön instituutiona

  • Juhana Venäläinen, FT, post doc –tutkija Itä-Suomen yliopisto.
    Juhana tarkasteli kirjastoa uudenlaisesta näkökulmasta, osana yhteiskunnan ja talouden ajattelun muutosta. Tuottaja-käyttäjä –malli on häviämässä monesta rakenteesta, sen tilalle on kehittymässä jakamismalli. Enää ei yksinomaan osteta ja myydä, vaan kierrätetään, järjestetään yhteisöllistä toimintaa, johon liittyy yhteisöllinen hankinta, järjestetään kimppakyytejä, vaihdetaan palveluksia. Uudenlainen kiertokulku muuttaa myös hahmotusta. Uudentyyppiset palvelut elävät netissä: sieltä löytyy aikapankkeja, anna pois –sivuja, kimppakyytipalveluita sekä muuta vastaavaa.

    Kirjaston käsite istuu tähän ajattelumaailmaan jopa paremmin kuin perinteiseen talousmalliin. Kirjasto edustaa yhteistä omistajuutta ja toimii yhteiskäytön ja yhteisen hyödyn periaatteella. Juhana pohti myös digitalisaatiota ja sen merkitystä kirjastolle. On syytä miettiä avoimen datan, tekijyyden uusien sääntelymallien, vapaan kulttuurin eetoksen merkitystä kirjaston toiminnalle ja sisällöille. Kirjastojenkin tulisi suunnitella digitalisaationsa, valittavina ovat sisällöllinen uudistus tai pelkkä kustannusten säästö. Uuden kirjaston tulisikin olla sekä kohtaamisten ja oppimisen mahdollistaja, yhteiskunnallinen vaikuttaja  että aineistojen ja tavaroiden yhteiskäytön edistäjä.

    - Juhanan esitys verkossa

13.15 – 13.45 Kahvit
 

17. Koha laajenee

  • Virpi Launonen, kirjastotoimenjohtaja Mikkelin kaupunginkirjasto.
    Virpi Launonen esitteli Kohan edistymistä. Koha-Suomeen kuuluu jo 86 kuntaa, joista 64 on käytössä Koha. Kahdessa on käyttöönottoprojekti menossa. Kohassa pyritään uuden järjestelmän lisäksi verkostomaiseen toimintatapaan. Koha-konversioon voi ostaa työntekijän Koha-Suomellta palkkakustannuksin. Tämä helpottaa käyttöönoton prosessia.

    Tällä hetkellä järjestelmässä on menossa uuden version testaus. Uusi hakumoottori nopeuttanee hakua huomattavasti. Hankintaa varten on luotu Editx-rajapinta, jonka kautta pystytään tekemään hankinnat verkkokaupasta. Lähetyslistat kulkevat myös rajapinnan kautta. Raportointityökalu on otettu testikäyttöön, raportoinnin ja tilastojen termit on yhdenmukaistettu. Myös aineistolajitermit on yhdenmukaistettu. Koha-Finnan testaus aloitetaan jo huhtikuun aikana. Lisää tietoa Kohasta ja sen tämän hetkisestä tilanteesta saa seuraamalla Koha-seminaaria, joka järjestetään Oulussa 17.-18.5. Seminaari on seurattavissa myös etäyhteyksin.

    - ei esitystä verkossa

18. eKirjaston kehittäminen

  • YKN:n sihteeri Erkki Lounasvuori
    Viimeisenä ohjelmassa oli Erkki Lounasvuoren eKirjasto -katsaus. eKirjasto esittelee Suomen kirjastojen e-aineistoja yhdessä paikassa. Erkki oli sitä mieltä, että kirjastojen olisi pitänyt alusta alkaen pyrkiä yhteiseen e-kirja -alustaan ja sen myötä yhteiseen hankintaan ja lainaukseen. Tällä hetkellä eKirjasto esittelee kaikkien yleisten kirjastojen lainattavaa e-aineistoa, mutta joka kirjastolla ja näin ollen kirjaston asiakkaalla on eri aineistot lainattavinaan. eKirjasto on saanut kehittämisrahaa ja sen turvin pystytään palkkaamaan 2:ksi työpäiväksi viikossa suunnittelija. eKirjastoon halutaan toteuttaa e-kirjojen yhteinen tilasto, yhteydet Kirjasammon kanssa ovat suunnitteilla, Makupalat.fi:n kanssa yhteyksiä parannetaan. eKirjasto tulisi myös saada osaksi Finnaa.

    Erkki on siirtymässä syksyllä pois vakinaisesta tehtävästään, tämä oli hänen viimeinen YKN-kokouksensa sihteerinä. Hän kertoi YKN:n synnystä suunnitelmista toteutukseen ja kehityksestä nykyiseen vakiintuneeseen asemaan. Hän kiitti yhteistyöstä kaikkia puheenjohtajia, joiden kanssa ehti toimia.

    Nykyinen puheenjohtaja Rebekka Pilppula kiitti puolestaan Erkkiä. Erkin aika neuvoston sihteerinä on ollut antoisa. Hänen ideansa, energiansa ja asiantuntemuksensa ovat olleet vahvana runkona YKN:n toiminnassa.

    - ei esitystä verkossa

19. Kokouksen päättäminen

  • Seuraava kokous päätettiin pitää syksyllä 2017 Porvossa, ajankohta ilmoitetaan myöhemmin
     
  • Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.30