Yleisten kirjastojen neuvoston pöytäkirja 2/2023

Keskiviikko 8.11.2023, Hämeenlinna, Kumppanuustalo 

Tervetuliaissanat: Janne Nieminen, Hämeenlinnan kaupungin kulttuuripäällikkö.  

1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen 

Puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Nina Sipola, hän avasi kokouksen klo 10.09. 

Läsnä, pysyvät edustajat: 

Katri Vänttinen (Helsinki) 
Heli Huotakoski (Hämeenlinna) 
Suvi Pirnes-Toivanen (Joensuu) 
Hanna Martikainen (Jyväskylä) 
Joni Rahja (Kajaani) 
Susann Forsberg (Kokkola) 
Selja Kunttu (Kouvola) 
Salla Palmi-Felin (Lahti) 
Marja Huhtanen (Lappeenranta) 
Jouni Pääkkölä (Oulu) 
Elina Nikola (Pori) 
Malin Hollmén (Porvoo) 
Nina Sipola (Rovaniemi) 
Kirsti Länsikallio (Seinäjoki) 
Niina Salmenkangas (Tampere) 
Rebekka Pilppula (Turku) 
Ritva Nyberg (Espoo) 
Leena Toivonen (Vantaa) 

Poissa, pysyvät edustajat: 

Päivi Savinainen (Kuopio) 
Pia Kontio (Mikkeli) 
Sanna Bondas (Vaasa) 

Läsnä, varaedustajat: 

Saara Ihamäki 
Katja Valjakka

Maakunta-alueiden edustajat:  

Etelä-Karjala: Jesse Lindström (Imatra) 
Kainuu: Hanne Heikkinen (Kuhmo) 
Kanta-Häme: Kaisu Eldén (Jokioinen) 
Keski-Pohjanmaa: Satu Kinnari (Toholampi) 
Keski-Suomi: Johanna Hämäläinen (Keuruu) 
Kymenlaakso: Sanna Heinonen (Kotka) 
Pirkanmaa: Liisa Nikkilä (Ylöjärvi) 
Pohjanmaa: Linnea Engblom (Malax) 
Pohjois-Pohjanmaa: Heikki Lahnaoja (Pyhäjoki) 
Pohjois-Savo: Heidi Huhtilainen (Kiuruvesi) 
Satakunta: Anni Tormas (Huittinen) 
Uusimaa: Milla Kuronen (Hanko) 
Varsinais-Suomi: Anna Schaumann (Taivassalo) 

Poissa olevat maakunta-alueiden edustajat: 

Etelä-Pohjanmaa 
Etelä-Savo 
Lappi 
Pohjois-Karjala 
Päijät-Häme

Sihteereinä ja avustustehtävissä (Hämeenlinna): 

Erika Kallinen, informaatikko 
Emmi Kaukua, kirjastovirkailija 
Jenni Penttinen, kirjastovirkailija

Läsnä puhujina, esittäjinä (esiintymisjärjestyksessä) ja VAKEn edustajina: 

Päivi Litmanen-Peitsala, Valtakunnallinen kehittämistehtävä, Helsingin kaupunginkirjasto 
Leena Aaltonen, Opetus- ja kulttuuriministeriö 
Johanna Selkee, Kuntaliitto 
Kaisa Hypén, Turun kaupunginkirjasto 
Siina Vieri ja Anna Humalainen, Suomen kirjastopalvelu Oy (etänä) 
Leena Kinnunen, Rovaniemen kaupunginkirjasto (etänä) 
Ulla Karila, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto 
Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjasto (etänä) 
Seija Laitinen-Kuisma, eKirjasto-hanke 
Aija Laine ja Martti Sarmela, Valtakunnallinen kehittämistehtävä 
Ilkka Marjanen ja Jenni Penttinen, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto 
Kaisa Leino, Jyväskylän yliopisto (etänä) 
Mervi Heikkilä, Seinäjoen erityistehtävä (etänä) 

2. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen ja esityslistan hyväksyminen 

Kokous todettiin päätösvaltaiseksi, koska yli puolet edustajista on paikalla.

Esityslistasta oli jäänyt pois numerointi, joten se lisättiin juoksevasti. Esityslistan ulkopuolelta päätettiin ottaa seuraavat asiat listalle: Kansalliskirjaston pyyntö kuvailutyöryhmien jäsenistä kaudelle 2024-25 (kohta 3), Päivi Litmanen–Peitsalan puheenvuoro  kirjastojen varautumisen ja turvallisuuden teemaan (kohta 3). Hattulan kirjastovirkailija Pilvi Mikkolan hanke-esittely Jaakon jalanjäljillä ja Askeleita lukutaitoon peruuntui.  Esityslistan muutokset hyväksyttiin. 

3. Edustusvalinnat kirjastoalan työryhmiin, lausunnot ja muut asiat

YKN:n työvalikokunnan erovuoroiset jäsenet, varajäsenet sekä valinnat heidän tilalleen 

  • Puheenjohtaja Päivi Savinaisella ja varapuheenjohtaja Nina Sipolalla tulee ensimmäinen kausi täyteen. He ovat antaneet suostumuksensa seuraavalle kaudelle 2024–2025. Kokous kannatti ja he tulivat valituiksi tehtävään. 
  • Erovuorossa ovat varsinaisista jäsenistä Susann Forsberg, Päivi Litmanen–Peitsala ja Selja Kunttu. Työvaliokunta esitti että varajäsenistä nostettavan varsinaisiksi jäseniksi kaudelle 2024–2025 Aija Laine ja Anni Tormas. Hyväksyttiin. 
  • Kielellinen ja alueellinen tasa–arvo huomioiden työvaliokunta on kartoittanut mahdollisia kiinnostuneita tehtävään ja esittää tehtävään kaudelle 2024–2025 varsinaiseksi jäseneksi Heli Huotakoskea ja varajäseniksi Malin Hollménia ja Joni Rahjaa. Hyväksyttiin. 

Kansalliskirjaston kuvailutyöryhmiin on pyydetty edustajia yleisistä kirjastoista kaudelle 2024-25  

Kokouksessa esitettiin jäsenet eri asiantuntijaryhmiin, ja lisäksi päätettiin että kokousedustajat kysyvät kiinnostusta tehtävään omissa organisaatioissaan ja ilmoittavat mahdolliset jäsenet sähköpostitse puheenjohtajalle.

Käydyn sähköpostikierroksen jälkeen asiantuntijaryhmien edustus on seuraava: 

Kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmä Kumea:

Anna Viitanen (Turku) - Koha
Jarmo Louet (Jyväskylä)  - Aurora
Katriina Jylhä (Vaasa)  (sähköpostikeskustelun jälkeen valinta) 

Sisällönkuvailuryhmä Sisku:

Leena Vainikainen (Pori) - Aurora
Petra Unkila (Tampere) - Aurora (sähköpostikeskustelun jälkeen valinta)

Kuvailustandardiryhmä Kusti:

Marjut Puominen (Helsinki) – Sierra
Saijamari Pakkala (Tampere) - Aurora (sähköpostikeskustelun jälkeen valinta) 

Musiikkiaineiston kuvailun asiantuntijaryhmä Muusa:

Ilona Heinonen (Tampere) - Aurora
Anu Sormunen (Jyväskylä) - Aurora
Antti Heikkinen (Oulu) - Koha (sähköpostikeskustelun jälkeen valinta)

YKN:n Suunta–asiakirjan 2021–2025 uudistustarve 

Työvaliokunnassa on keskusteltu, että nykyinen Suunta–asiakirja on vielä toimiva ja ajankohtainen. Esitettiin Suunta-asiakirjan rinnalle työstettäväksi uutta asiakirjaa niin, että työvaliokunta työstää asiaa yhdessä YKN:n kanssa tulevissa kokouksissa. Hyväksyttiin.

Kokouksessa keskusteltiin suuntaviivoista, joihin halutaan tulevilla kausilla keskittyä YKN:ssä kirjastojen välisessä yhteistyössä. Kirjastopalveluiden mukautumista muutoksiin pidettiin tärkeänä, ja tulevaisuudentutkimuksesta toivottiin eväitä niiden ennakoimiseen. Sitran megatrendien luotettavuutta ennustaa ruohonjuuritason muutoksia kyseenalaistettiin esimerkiksi kuntien väestöpohjien erilaisuuden ja kuntien erilaistumisen takia, mutta toisaalta esitettiin, että Sitra on kiinnittänyt huomiota väestön keskittymiseen. Kulttuurihyvinvoinnin koettiin yhdistävän erikokoisia kuntia ja antavan merkitystä kirjastoille.

Suunta-asiakirjan nimen ”Onneksi on kirjasto” esitettiin korostavan liikaa kirjastoa itseisarvona, ja toivottiin että kirjastotyön, ja suunta-asiakirjan keskiössä on asiakas.  

Epäluottamus yhteiskuntaan ja mediaan on maailmanlaajuisesti kasvussa ja näkyy Suomessakin. Ilmastonmuutoksen myötä Suomen väestökehitys tulee kääntymään nousuun, ja asiakaskunta on yhä monikulttuurisempaa. Kirjaston tehtävä tukea ja turvata demokratiaa korostuu. Kirjastot luovat työllään konkreettisuutta ja voivat toimia edelläkävijöinä tuottamalla palveluita.  

Yleisten kirjastojen suunta -asiakirjan päivittämiseen palataan seuraavissa kokouksissa.

YKN Suunta–asiakirja 2021–2025  

Liiketoiminnan perustutkinnon perusteiden luonnoksesta on annettu lausunto Opetushallitukselle.

Lausunto löytyy: https://www.kirjastot.fi/neuvosto/neuvoston-lausunnot

Muut asiat:  

Kirjastot ja varautuminen, Päivi Litmanen-Peitsala, Valtakunnallinen kehittämistehtävä 

Päivi Litmanen-Peitsala VAKE:sta puhui turvallisuudesta ja varautumisesta kirjastoalalla. Kirjastot tukevat yhteiskunnallista toimintaa, tehtävänään vahvistaa demokratiaa ja tukea aktiivista kansalaisuutta. Nykyisessä turvallisuustilanteessa kirjastojen palveluita yritetään horjuttaa informaatio- ja hybridivaikuttamisen myötä. 

Kirjastoissa on jouduttu perumaan ja kieltämään yksityisten järjestäjien tilaisuuksia rasismin takia. Yhteiskunnallinen tilanne on haastava, mutta sen ei pitäisi haastaa työntekijää yksilönä. Kirjastotyön eettiset periaatteita ollaan uudistamassa vastaamaan nykyisiä tarpeita, ja Aluehallintovirasto ja Kuntaliitto tukevat kuntien varautumista ja turvallisuussuunnittelua. 

Keskustelua:
Kirjastoissa on laajalti kehitetty turvallisen tilan periaatteita, ja YKN:llä on työryhmä, jonka työ keskittyy uhkiin ja käsittelee tietoon tulleita tapauksia. Turvallisen tilan periaatteet edellyttävät sitoutumista, koulutusta ja jatkuvaa työtä, ja omatoimikirjastojen yleistyminen asettaa varautumiselle uusia vaatimuksia. Ukrainan sotatila aiheuttaa uhkaa instituutioille, jotka perustuvat vapaaseen tiedonvälitykseen ja asiaan pitää suhtautua vakavuudella, vaikka tapaukset ovatkin yksittäisiä ja yleensä pieniä. Pienissä kunnissa yksittäinen ihminen voi joutua puolustamaan yhteisiä periaatteita omilla kasvoillaan. Turvallisuusuhkiin voi vastata hyvällä ennakoinnilla.  

Hyvinvointialuesiirtymän myötä on mahdollista, että kirjastolle siirtyy sosiaalityötä, jota ei pystytä tekemään nykyisellä kapasiteetilla, koulutuksella ja resursseilla. Päätöksiä on voitu tehdä epärealistisilla odotuksilla, esimerkiksi nuorisotyössä. Ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan sosiaali-, liikunta- ja nuorisotoimen sekä poliisin monialaista yhteistyötä, mutta tietosuoja voi asettaa haasteita tilanteiden käsittelylle.

4. OKM:n ajankohtaiskatsaus: Vahva ja välittävä kirjasto, kulttuuriasianneuvos Leena Aaltonen, OKM  

Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen välitti terveiset opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Petteri Orpon hallitusohjelman mukainen otsikko Vahva ja välittävä Suomi sopii myös kirjastoille: kirjastot rakentavat luottamusta ja demokratiaa, välittävät aineistoja ja tietoa ja välittävät ihmisistä.

Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että kulttuurilla on itseisarvo. Hallitusohjelman mukaisesti tullaan hallituskaudella laatimaan kulttuuripoliittinen selonteko.

Hallitusohjelmaan on kirjattu myös lukutaidon edistämistavoite. Lukutaitostrategian mukaisesti Lukutaidon edistäminen ulotetaan kaikkiin ikäluokkiin. 

Lukemisen edistämistä vankiloissa tuetaan valtionavustushaulla, joka on juuri päättynyt (2.10.-30.10.2023). Hakemuksia saatiin yhdeksästä kunnasta ja hakemukset kattoivat kaikki avustuskohteiksi valitut vankilat. Vankiloissa tehtävään lukutaitotyöhön tarkoitetut avustukset on tarkoitus vakiinnuttaa yleisten kirjastojen pysyväksi avustusmuodoksi. 

Hallituksen esitys e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytön korvaamisesta on annettu eduskunnalle. Kuntien yhteinen e-kirjasto on tarkoitus avata 23.4.2024.

Hallitusohjelman mukainen kuntien kehittämisohjelma on käynnistynyt. Tavoitteena on parantaa kuntien toimintaedellytyksiä muuttuvassa toimintaympäristössä. 

Valtion aluehallinnon uudistaminen on käynnistynyt. Tavoitteena on monialainen virasto, johon kootaan Aluevalvontavirastojen, Valviran ja osin Ely-keskusten tehtäviä. Viraston on tarkoitus aloittaa toimintansa viimeistään vuoden 2026 alussa.  

Valtioneuvoston tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa sisältää myös kirjastoja koskettavia toimenpiteitä.  Tiedonannon toimenpiteisiin on tarkoitus osoittaa valtion talousarviossa myös määrärahoja.

EU:ssa aloittaa vuoden 2024 alussa työnsä kirjastoalan OMC–työryhmä (Open Method Coordination). Työryhmän tehtävänä on koota ja jakaa tietoa kirjastojen yhteiskunnallisesta ja demokratiaa vahvistavasta roolista Euroopassa sekä kirjastojen roolista eurooppalaisten arvojen välittäjänä. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää Suomen edustajan työryhmään 30.11.2023 mennessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimenpideohjelma Taide, kulttuuri ja moninainen Suomi pyrkii muun muassa lisäämään kirjastohenkilöstön moninaisuusosaamista. Moninaisuusosaamista lisäävää täydennyskoulutusta toteutetaan kirjastotoimen aluehallinnon ja AKE-kirjastojen valtionrahoituksen kautta. Okm ja aluehallintovirasto kehittävät seurantaa kirjastoalan asiantuntija- ja johtotehtävissä toimivan henkilöstön kieli- ja kulttuuritaustan osalta. Lisäksi pyritään seuraamaan kirjastotilojen merkitystä ja muotoutumista monimuotoisten kohtaamisten paikkoina.

Valtion 2024 talousarvioesityksen budjettirakenne yleisen kirjastotoimen osalta on muuttunut aiemmasta. Kaikki yleisten kirjastojen kehittämiseen suunnatut määrärahat okm:n pääluokassa koottu yhdelle talousarviomomentille (29.80.30). 

Espoon kaupunginkirjasto luopuu Venäjänkielisen kirjaston ylläpitotehtävästä vuoden 2024 jälkeen.  

Vuosi 2024 on Monikielisessä kirjastossa kielellisen vastuullisuuden ja monikielisyyden teemavuosi. 

Sivistyshallinto 2030 -hanketta jatketaan siten, että Kansalliskirjasto säilyy jatkossakin Helsingin yliopiston erillislaitoksena, eikä sen yhdistämistä tulevaan arkisto- ja kirjastokokonaisuutta enää suunnitella.

Kulttuuritilastoja kootaan yhteen palveluun opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeessa. Kuntaliitossa on samanaikaisesti käynnissä kulttuuritilastojen KULTTI-hanke.  

Leena Aaltosen esitys (pptx)

5. Ajankohtaista: Uusi hallitusohjelma ja sen mukanaan tuomat haasteet, erityisasiantuntija Johanna Selkee, Kuntaliitto

Kuntaliiton Johanna Selkee esitteli hallitusohjelman keskeisiä teemoja kuntien ja kirjastotoiminnan kannalta. Kirjastotyötä koskevat muun muassa tavoitteet edistää hyvinvointia, luoda kulttuurista hyvinvointia sekä edistää lukemista ja lukutaitoa. Koronan ja Ukrainan sodan kaltaiset kriisit sekä esimerkiksi hyvinvointialueuudistus ovat muuttaneet kuntataloutta ja kuntien yhteistyöverkostoja, ja sillä on ollut vaikutusta myös kirjastotyöhön.

Hallituksen päätöksiä ohjaa talous: hallitusohjelmaa toteutetaan vaalikauden menokehyksen sallimissa rajoissa. Valtio sitoutuu kuitenkin kompensoimaan kunnille niiden uudet tehtävät ja velvoitteet joko rahoittamalla tai purkamalla kuntien muita velvoitteita. Valtionavustuksia leikataan ja peruspalveluiden valtionosuuksiin on tulossa indeksijäädytys, joka vaikuttaa kirjastopalveluihin samalla, kun kustannustaso nousee. Taiteen ja kulttuurin määrärahat vähenevät vuonna 2024 16 miljoonaa euroa ja indeksikorotus on 2,2%. Avustukset yleisten kirjastojen kehittämiseen ovat 9,1 miljoonaa euroa. Arvonlisäveroa nostetaan 4 prosenttia vuonna 2025.  

Uusi hallitus uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän vuodesta 2026 alkaen, mikä on keskeistä kirjastojen taloudelle. Kuntien kirjasto- ja kulttuuritoiminnan rahoitus sisältyy Valtiovarainministeriön peruspalveluiden valtionosuusrahoitukseen, joka laskee 22,09 prosentista 21,92 prosenttiin vuonna 2024. Valtionrahoituksen merkitys on kuitenkin laskussa, sillä kuntien toiminnasta valtaosa eli noin 80 prosenttia rahoitetaan kunnan omilla verotuloilla. Kunnan tulopohjalla on suuri merkitys, ja valtionosuudet tasoittavat palvelutason eroa kuntien välillä. 

Kuntaministeri vetää kuntahallinnon norminpurkua. Ohjelmassa toteutetaan kunta- ja aluekohtaisia kokeiluja, joissa kokeillaan käytännössä sääntelyn keventämistä. Hallituskauden kirjastoja koskevia tavoitteita ovat erityisesti lukutaidon vahvistaminen, lukutaitostrategian laajentaminen ja kirjastopalveluiden saavutettavuus muun muassa omatoimilainauksen ja kirjastoautopalveluiden avulla. E-kirjojen ja e-äänikirjojen lainauskorvaus toteutetaan, ja tekijänoikeuslain uudistustarvetta harkitaan.

Hallitusohjelmassa on tunnustettu kulttuurin yhteiskunnallinen merkitys ja lukemisen ja lukutaidon merkitys näkyy. Talousnäkymä on kuitenkin huono, ja suuri osa tavoitteista edellyttäisi lisärahoitusta tai nykyisen rahoituksen uudelleenkohdentamista. 

Johanna Selkeen esitys (pptx)

6. Metatiedosta: Kohti metatietovisiota -jatkoprojektin tilannekatsaus sekä muutama sana tulevaisuudesta, Kaisa Hypén, Turun kaupunginkirjasto 

Metatiedon jatkoprojekti käynnistyi 1.5.2023, ja sillä on OKM:n rahoitus vuoden 2024 loppuun asti. Ohjausryhmänä jatkaa selvitysprojektin ohjausryhmä ja asiantuntijaryhmänä YKN:n nimittämä metatietoryhmä. Turun kaupunginkirjaston Kaisa Hypén jatkaa osa-aikaisena projektityöntekijänä. Jatkoprojektissa seurataan kuvailutyön muutoksen etenemistä ja ennakoidaan sen vaikutuksia yleisille kirjastoille. 

Melindan uuden tallennusalustan käyttöönotto viivästyy. Uuden alustan piti tulla käyttöön vuonna 2025, mutta korvaavaa järjestelmää ei toistaiseksi ole. Ei ole tiedossa, mitä uusi järjestelmä mahdollistaa, millainen kuvailuekosysteemistä tulee, mitkä ovat toimijoiden roolit ja tehtävät tai miten muutokseen voidaan valmistautua järjestelmien ja kuvailutyön puolesta. Projekti on riippuvainen Melindan alustasta ja ominaisuuksista, joten projekti ei tällä hetkellä etene suunnitellusti. Lisätietoja Melindan suunnitelmista vuosille 2025-28 tulee Melindan ja kuvailuyhteistyön ohjausryhmän työpajassa 15.11 ja kokouksessa 15.12.

Melindan viivästymisen vuoksi Kansalliskirjaston Linkitetty kirjastodata -projekti saa lisäaikaa tietomallin valmisteluun. Projektissa laaditaan kansallinen BIBFRAME-formaatin sovellus, joka toimii yhdessä kansainvälisten sovellusten sekä RDA-kuvailusäännösten kanssa. Kuvailukokonaisuus toimii, kun paikalliset järjestelmät noudattavat kansallista metatiedon tietomallia, joka on tukena tulevien järjestelmien vaatimusmäärittelyssä.

Metatietovisio-projektissa on tehty metatiedon määrittely Kuntien yhteisen e-kirjaston kirjallisuuden tarjouspyyntöön ja käynnistetty metatietoyhteistyö Kansalliskirjaston kanssa. Projektista on viestitty raportoinnin, esittelyn ja yhteistyön keinoin. Kuvailun keskittyessä kirjastoja kannustetaan tarkastelemaan kuvailutyön prosesseja ja kehitystarpeita ja harkitsemaan kehitysyhteistyömahdollisuuksia. Jatkossa seurataan muun muassa Melindan kehitystä, tekijänoikeuslain mahdollista uudistusta ja kirjastojärjestelmien roolia ja valmiuksia muutoksessa.

Aalto-yliopiston Annastiina Aholan ja Heikki Rantalan kehittämä Kirjasampo 2.0 julkistettiin 10.10.2023. Tiedon visualisointi tekee datan näkyväksi, paljastaa puutteet ja virheet ja mahdollistaa metatiedon analysoinnin ja kirjastojen tekemän työn ja kuvailuperiaatteiden arvioinnin. 

Kaisa Hypénin esitys (pptx)

7. Ohjeet iltaan, kirjastotoimenjohtaja Heli Huotakoski, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

Iltaa jatketaan Hämeenlinnan pääkirjastolla monitoimitila Pönkissä. Kirjastossa on lyhyt kirjastokierros ja myös Ruotsalaisuuden viikon kaksikielinen kirjailijavierailu: Philip Teir ja Juha Itkonen. 

8. Kuvailupalveluiden uudistuksesta vuodelle 2024, kehittämispäällikkö Siina Vieri ja toimitusjohtaja Anna Humalainen, Suomen kirjastopalvelu Oy (etänä) 

Suomen kirjastopalvelu Oy päivittää kuvailulupaustaan. Kuvailupäätökset on tähän asti tehty ennakkoon, ja kuvailulupauksesta on kerrottu aineistotarjonnan yhteydessä. Päätökset ovat perustuneet arvioihin, ja muunkielisissä aineistoissa kuvailu ja tilaukset eivät ole kohdanneet, vaan luetteloivana on huomattava määrä kirjoja, joita on tilattu vain yhteen kirjastoon.

Jatkossa uudet työkalut mahdollistavat, että kuvailupäätökset tehdään aineistotilausten perusteella, koska tiedot yleisten kirjastojen aineistotilauksista voidaan poimia suoraan Finnasta. Uudessa kuvailulupauksessa kuvaillaan aineisto, jota on tilannut ainakin kolme kirjastoa tai kirjastokimppaa, mutta kolmen tilaajan vaatimus ei ole ehdoton vaan joustaa esimerkiksi aineistolajin ja tarpeiden mukaan. Kuvaillun aineiston määrä ei muutu, vaan työ pyritään kohdentamaan kysytympään aineistoon. Kuvailulupauksen muutos ei koske musiikkia ja av-aineistoa.

Hankintaportaalin käyttö ei vaikuta kuvailun kohdentumiseen, koska Kirjastovälitys selvittää kaikki hankinnat rajapinnan kautta Finnasta. Kirjastot, jotka eivät ole Finnassa, voivat halutessaan syöttää hankintansa Kirjastopalveluiden Extranettiin, jolloin aineistohankinnat huomioidaan luettelointipäätöksissä. Kuvailtavasta aineistosta päätetään kokonaistilauksen, ei vain Kirjastopalveluilta tehtyjen tilausten perusteella. 

Englanninkielinen kakkoslisäpaketti lopetetaan, koska sen hinnoittelu ei vastaa kustannuksia. Kirjastopalveluilta on mahdollista tilata myös tilausluettelointia omasta materiaalista.

Kokouksessa esitettiin huoli kuvailulupauksen toteutumisesta erityisesti ruotsinkielisen aineiston osalta. 

Siina Vierin ja Anna Humalaisen esitys (pdf)

9. Yleisten kirjastojen johtajien käyttämistä tiedonlähteistä, erikoiskirjastonhoitaja Leena Kinnunen, Rovaniemen kaupunginkirjasto (etänä) 

Rovaniemen kaupunginkirjaston erikoiskirjastonhoitaja Leena Kinnunen esitteli opinnäytetyönsä yleisten kirjastojen johtajien käyttämistä tiedonlähteistä ja luottamuksen merkityksestä niiden käytössä. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen, ja sen pohjana olivat vuonna 2022 toteutetut haastattelut kuuden yleisen kirjaston johtajan kanssa. Kaikki kirjastonjohtajat olivat 10-40 000 asukkaan kunnista, eikä heillä ollut kirjaston lisäksi muita vastuita. Tutkimuksen päähavainnot olivat luottamuksen oletusarvoisuus, kollegiaalisen tuen suuri merkitys ja verkostojen toimiminen tiedonlähteinä. 

Haastattelu rakennettiin tiedonhakutehtävän ympärille. Tiedonlähteitä oli paljon, mutta tiedonlähdehorisontti tiivistyi pääasiallisesti omaan kirjastoon, esimieheen ja kunnan viranhaltijoihin, kirjastokimpan muihin johtajiin, AKE-koordinaattoreihin sekä Suomen kirjastoseuraan. Aktiivisen tiedonhaun lisäksi lähteitä seurattiin passiivisesti. Haasteina pidettiin erityisesti tiedon löydettävyyttä ja ajantasaisuutta, ja tiedonhallinnassa koettiin olevan parannettavaa, erityisesti sen järjestämisessä ja kuvaamisessa.

Kollegiaalinen tuki oli merkittävä tekijä tiedonhankinnassa, ja sen syynä pidettiin kirjastotoiminnan ei-kaupallisuutta ja keskinäisen kilpailun puuttumista. Teknologia ja etäyhteydet ovat lisänneet mahdollisuuksia hakea tukea päivittäiseen johtamiseen, tiedontarpeisiin ja ongelmiin. Etäisiä tiedonlähteitä pidettiin erityisesti merkittävinä inspiraation lähteinä. Mahdollisuuksia tuen, kokemusten ja tunteiden jakamiseen pidettiin tärkeinä. 

Luottamus todettiin tutkimuksessa perusolettamukseksi. Se perustui tiedonlähteen avoimuuteen tietonsa rajoista ja ilmeni eri tiedonlähteiden ristiriidattomuudessa. Hyvät kokemukset rakensivat luottamusta, ja luottamus kaupallisiin toimijoihin ja asiantuntijoihin perustui ammattitaitoon, rehellisyyteen ja rehellisiin liiketoimintakäytäntöihin sekä asiakaslähtöisyyteen. Kirjastoalan kollegoita pidettiin asiantuntevina ja auttamishaluisina, ja tiedonvaihto koettiin avoimeksi ja vastavuoroiseksi. Viranomaisiin, AKE ja muihin kirjastoihin sekä sääntöihin ja sopimuksiin luotettiin muun muassa auktoriteetin, perusteluiden ja metodien vuoksi. Mielipiteitä arvostettiin käytännön asioissa, mutta sen hyödyntäminen vaati tiedon käsittelyä ja soveltamista.

Skeptisyys koettiin kuitenkin tarpeelliseksi. Epäluottamusta syntyi virheellisestä tiedosta tai tiedonlähteen tavoitteista kuten myynnin edistämisestä, ja taipumukset suurenteluun ja kaunisteluun on tarpeen huomioida. Luotetuimpina tiedonlähteinä pidettiin viranomaisia ja johtajakollegoita, mutta lähteiden auktoriteetti vaihteli kontekstin ja tiedontarpeen mukaan, esimerkiksi ison kirjaston johtajan koettiin pystyvän antamaan laajemman kokonaiskuvan. Tuttuus ja samankaltaisuus vaikutti luottamukseen, ja erityisen luotettavan tiedonlähteen vaikutuksesta oltiin jopa valmiita muutamaan omia mielipiteitä. Tiedonhakua käytettiin päätöksenteon tukena, ja päätökset pyrittiin perustelemaan faktoilla, tilastotiedoilla ja vaikuttavuustutkimuksilla.

Leena Kinnusen esitys (pdf)

Leena Kinnuseen opinnäytetyö

10. Lukuvuodet–hanke: Kirjasto lukuharrastuksen tukena 5. ja 6. luokilla, pedagoginen informaatikko Ulla Karila, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto 

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston pedagoginen informaatikko Ulla Karila esitteli Lukuvuodet-hankkeen, jossa kirjasto tukee koululaisten lukuharrastusta 5. ja 6. vuosiluokilla. Hanke sai valtionavustusta lukuvuodeksi 2022-23 ja sille on haettu jatkoaikaa kevätlukukauden 2024 loppuun saakka.

Hankkeen synnyttivät keinottomuuden hetket koululaisten lukemisen suhteen. Päätettiin tukea 5. ja 6. luokkalaisten lukemista ennen yläkouluun siirtymistä, jotta ala- ja yläkoulun siirtymisen välillä tapahtuva lukuinnon putoaminen ei olisi niin syvä. Hanke selvittää kirjaston vaikutusta oppilaiden lukuharrastukseen, innostavia tukemismenetelmiä ja mahdollista muutosta lukijana.

Eri puolilta Hämeenlinnaa hankkeeseen osallistuu kahden vuoden ajan 8 eri luokkaa, jotka toimivat yhteistyössä lähikirjastonsa kanssa. Ryhmille järjestettiin myös yhteistä tekemistä. Hankkeen vaikutuksia on seurattu kyselyillä, haastatteluilla ja havainnoinnilla, ja se jatkuu myös 7. luokalla.

Hanke alkoi alkukyselyllä ja oppilaiden tapaamisella, ja sen aikana oppilaille on vinkattu, luokkiin on toimitettu kirjoja ja järjestetty kirjailijavierailuja ja osallistavia lukutapahtumia. Erityisesti kirjojen saatavuudella luokissa on koettu olevan suuri merkitys. Oppilaat ovat aktivoituneet, kun voivat osallistua tapahtumiin jäämättä pelkäksi yleisöksi esimerkiksi kirjatraileripajoissa, keskiaikapiknikillä ja draamapajoissa.

Jos hanke saa jatkoaikaa keväälle 2024, suunnitteilla on kirjoittamisen työpajoja, kolmas kirjailijavieras ja pakopeli. Luokkien erityistarpeet ja toiveet pyritään huomioimaan räätälöinnillä. Hankkeen päätteeksi tehdään loppukysely ja pidetään päätösjuhla. Hankkeeseen osallistuneiden oppilaiden aloittaessa 7. luokan pidetään haastattelu oppilaille ja opettajille. 

Hanketta kiiteltiin siitä, että pyritään selvittämään, missä ikäluokassa vinkkaus on lukuinnon kannalta kaikkein ratkaisevinta.

Ulla Karilan esitys (pptx)

TORSTAI 9.11. 

Varapuheenjohtaja Nina Sipola avasi kokouksen klo 09:04. 

11. Kuntien e-kirjasto avautuu Kansalliskirjastossa 23.4.2024, palvelujohtaja Kristiina Hormia–Poutanen, Kansalliskirjasto (etänä) ja Seija Laitinen-Kuisma, E-kirjastohanke, Helsingin kaupunginkirjasto 

Kristiina Hormia-Poutanen aloitti kertomalla että kuntien yhteinen e-kirjasto avautuu 23.4.2024 osana Kansalliskirjastoa ja antaa kansalaisille tasa-arvoisemman helppokäyttöisen pääsyn kirjastojen digitaalisiin sisältöihin. Kuntien yhteistä e-kirjastoa on valmistellut e-kirjastohanke, joka on toteutettu Opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoituksella. Hanke päättyy vuoden 2023 lopussa, jolloin vastuu palvelun kehittämisestä ja ylläpidosta siirtyy Kansalliskirjastolle. 

Kuntien yhteinen e-kirjasto on monipuolinen e-kirjastokokoelma, joka on käytettävissä kaikkialla Suomessa kirjastotunnuksella, ensin mobiilisovelluksen ja myöhemmin myös verkkosivun kautta. E-kirjaston käyttö edellyttää, että käyttäjän asuinkunta on liittynyt e-kirjastoon. Aineistotarjonnassa on e-kirjoja, e-äänikirjoja ja e-lehtiä.

E-kirjaston kehittäminen ja ylläpito annettiin Kansalliskirjastolle, koska sen tehtävät, rooli kulttuuriperintöorganisaationa ja arvot koettiin yhtenäisiksi e-kirjaston tarkoituksen kanssa. Kansalliskirjasto kehittää ja tarjoaa palveluita yleisille kirjastoille sekä edistää alan yhteistyötä, ja e-kirjastoyhteistyö kuntien ja kunnankirjastojen kanssa tukee myös muiden palvelujen tuottamista. Kuntien yhteinen e-kirjastopalvelu linkittyy moniin Kansalliskirjaston muihin palveluihin, mikä tuottaa niille kaikille lisäarvoa.  

Aineistojen hankinta on aloitettu, ja kilpailutukset ovat käynnissä. E-kirjaston teknologia perustuu avoimeen lähdekoodiin, joten se ei ole riippuvainen kaupallisista toimijoista ja on integroitavissa Finnaan. E-kirjasto linkittyy Kansalliskirjastossa FinELibbiin ja Finnaan, jota voidaan kehittää e-kirjaston verkkokäyttöliittymäksi. Kuvailua ei käsitelty e-kirjastohankkeessa, koska se edellyttää jatkokehitystä aineistonhankkijoiden kanssa, mutta kuvailutaso tulee vastaamaan nykyistä. Ohjelmistoratkaisun kehitys on ulkoistettu Ellibsille ja tunnistamisratkaisu Loikalle, ja kuten Finnassa palveluympäristön tarjoaa CSC.

Kehitysyhteistyötä tehdään kirjastojen ja kuntien kanssa, ja siinä keskeisessä roolissa on tehtävään valittu Annastiina Louhisalmi. Kansalliskirjaston e-kirjastoyksikön rekrytoinnit ovat käynnissä, ja Kuntien yhteisen e-kirjaston sopimusvalmistelut meneillään. Palvelusopimus on ollut kommentoitavana Kuntaliitossa, ja sitä korjataan palautteen pohjalta. 

Kuntien yhteisen e-kirjaston toiminta perustuu yhteistyöhön kuntien ja Kansalliskirjaston välillä. E-kirjastosopimuksessa hankinnat ovat hankintayksiköiden välisiä, ja niillä toteutetaan yhteistyössä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi hankintayksiköiden vastuulla olevat yleisen edun mukaiset palvelut. Tästä syystä niihin ei sovelleta hankintalakia. Kunnankirjastojen roolina yhteistyössä on hoitaa kymmenessä kirjastotyöryhmässä aineistovalinta, asiakaspalvelu ja opastus, e-kirjaston kirjavinkkaukset ja suosittelut sekä viestintä kuntapäättäjille ja loppukäyttäjille. Kansalliskirjasto koordinoi kirjastotyöryhmiä, hoitaa hankintaa ja neuvotteluja, kehittää ja ylläpitää teknistä alustaa, organisoi isot koulutustilaisuudet ja johtaa viestintää. E-kirjaston strategia päätetään e-kirjaston ohjausryhmässä, ja tarkempi työnjako ja vastuut selviävät toiminnan edetessä.

E-kirjastoyksikön palvelupäällikkö Annastiina Louhisalmi esittäytyi. Kunnallinen e-kirjasto on merkittävin suomalaisen kirjastoalan uudistus vuosikymmeniin ja parantaa kirjastopalveluiden alueellista tasa-arvoa. Sähköisten aineistojen kulutus on lisääntynyt ja kasvaa, ja kirjaston on pysyttävä mukana kehityksessä pysyäkseen merkityksellisenä.

Seija Laitinen-Kuisma jatkoi kertomalla, että parhaillaan on meneillään siirtymävaihe e-kirjastohankkeelta Kansalliskirjaston e-kirjastoyksikköön. Sopimusluonnos on tulossa kuntiin kommentoitavaksi, jonka jälkeen kunnat voivat hyväksyä sopimuksen oman aikataulunsa mukaisesti. Kuntaliitto antoi asiantuntija-apua, ja palautteen perusteella yhteistyösopimusta muokataan niin, että yhteistyö näkyy sopimuksen rakenteessa. Kirjastolaisten työryhmätyöskentely aloitetaan vielä vuoden 2023 aikana, ja teknologiakehitystä tehdään e-kirjastohankkeen johdolla Kansalliskirjaston ja yhteistyökumppaneiden kanssa vuoden 2023 loppuun asti.

Palveluun liittyvät kunnat saavat aluksi käyttöönsä Android ja iOS-mobiilisovellukset. Alkuvaiheessa tarjolla on e- ja e-äänikirjoja pääsääntöisesti suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä kotimaisia digilehtiä. Kilpailutus on käynnissä, ja tarjousten jättöajat ovat marras-joulukuun 2023 aikana. E-kirjaston avaamista lykättiin huhtikuulle, jotta mahdollisten uusien toimittajien on mahdollista kehittää rajapintojaan. Koulutuspakettia kirjastolaisille koostetaan Liboppiin, ja asiakasviestintä ja kirjastolaisten koulutus alkaa keväällä 2024. 

Kuntiin ollaan antamassa palvelusopimuksen ensiluonnosta, johon kuuluvat liitteet, päivitetty päättäjäpaketti ja oheisaineistot kuten kuntalaisen käyttäjäksi liittymisen käyttösäännöt. Sopimuksen allekirjoittamisella kunta ja Kansalliskirjasto tekevät yhteistyösopimuksen. Tällöin Kuntien yhteistä e-kirjastoa ei koske hankintalaki, vaan kunta ja Kansalliskirjasto ovat tasa-arvoiset toimijat, jotka tuottavat palvelun yhdessä. 

Kirjastotyöryhmien toiminta käynnistyy joulukuussa 2023. Ilmoittautumisia tuli 86: tarjolla on kokemusta ja asiantuntemusta ja edustusta eri kokoisista kunnista eri puolelta Suomea. Hankkeen asiantuntijaryhmä teki ohjausryhmälle esityksen työryhmistä 6.11, ja ohjausryhmä tekee päätöksen 10.11. Tulossa on vielä pieni täydennyshaku, jotta saadaan vähintään 6 henkilön ryhmiä kestämään poissaolot. Erityisesti lehtityöryhmään on toivottu lisäjäseniä. Työryhmien ohjaajana toimii kirjastokoordinaattori Marja Hjelt. Työryhmien toimintaa varten järjestetään työtilat ja -välineet kuten tikettijärjestelmä palautteita varten. Työryhmät päättävät työskentelytavoistaan ja aikatauluistaan itsenäisesti.

Kuntien yhteisen e-kirjaston vuosimaksu on kolmen vuoden ajan 70 senttiä per kuntalainen, josta vuoden 2023 osalta maksetaan 8 kuukautta. Kaikki liittyneet kunnat aloittavat e-kirjaston käytön yhtä aikaa 23.4.2024, mutta teknisesti liittyminen vie pari viikkoa. Osittainen liittyminen ei ole mahdollista. E-aineistojen kirjastolainoista maksetaan jatkossa lainauskorvausta, ja e-kirjaston kautta tilastot toimitetaan suoraan Sanastolle. Jos kunta ei ole liittynyt e-kirjastoon, kunta toimittaa e-aineiston lainaustilastot itse Sanastolle lainauskorvauksen maksamista varten. E-kirjaston aineistotarjonnan laajentamisesta uusiin aineistotyyppeihin päättää e-kirjaston ohjausryhmä. 

Kaksivuotisen hankkeen aikana on tavattu laajasti yhteistyökumppaneita hankkeen infotilaisuuksissa, työpajoissa, keskustelutilaisuuksissa, kirja- ja kirjastoalan tapahtumissa sekä yhteistyökumppaneiden kutsusta. E-kirjastoa on suunniteltu rahoittavan Opetus- ja kulttuuriministeriön, taustaorganisaatio Helsingin kaupunginkirjaston, yleisten kirjastojen, Kansalliskirjaston, Ellibsin, Loikan ja erilaisten viranomaisten ja järjestöjen kuten Kuntaliiton, Kirjastoseuran ja Digi- ja väestötietoviraston yhteistyönä. E-kirjastohankkeen ohjausryhmä ja asiantuntijaryhmät saavat erityiskiitoksen. 

Tiedossa ei vielä ole e-kirjaston budjettia, koska se on riippuvainen kuntien osallistumisesta. Osa kuluista on vakioita, mutta esimerkiksi aineistohankinnan määrärahat eivät ole tiedossa. Tarkka summa tiedetään vasta e-kirjaston avautuessa. 

E-kirjastoa kiiteltiin huikeana saavutuksena.

Kristiina Hormia-Poutasen esitys (pptx)

Seija Laitinen-Kuisman esitys (pptx)

12. Katsaus tekoälyyn: päällikkö Matti Sarmela ja erityissuunnittelija Aija Laine, Valtakunnallinen kehittämistehtävä

Matti Sarmela aloitti esityksen kuvailemalla tekoälyä mielenkiintoiseksi biologisen ihmisen eksistentiaalinen kriisiksi, kun tietokoneohjelman tarkoituksenmukainen toiminta rinnastetaan inhimilliseen älykkääseen toimintaan. Tekoäly on samaan aikaan tieteenala ja joukko sekalaisia ohjelmia. Tieteenala on yli 70 vuotta vanha, mutta vuosi sitten tapahtui merkittävä hyppäys tekoälyjen käytettävyydessä, tunnettavuudessa ja levinneisyydessä, ja niitä on voitu alkaa merkittävässä määrin hyödyntää täydentämään inhimillisiä taitoja. 

Tekoäly voidaan jakaa täydentäviin tukiälyihin kuten kielimalleihin ja koneoppimiseen pohjautuvat annif ja ChatGTP-tekoälyihin, yhdistyviin kuten lääketieteellisiin tarkoituksiin kehitettävä Neuralink sekä korvaaviin kuten superäly. Sitä pidetään yleensä kiinnostavimpana: tämän kehitysvaiheen jälkeen ihminen ei hallitse tekoälyn kehitystä, vaan se hallitsee meitä.

Tukiäly tuntuu älykkäältä, koska sen suoritus tietyissä tehtävissä kuten shakissa, go-pelissä, data-analyysissä, laskennassa ja mallintamisessa on ihmiseen verrattuna ylivertainen. Se oppii datasta, on itseohjautuva ja osaa kääntää ja tuottaa täydellistä kieltä. Kuitenkaan välttämättä edes tekijät eivät tiedä, miten monimutkainen koneoppimismalli toimii ja se päätyy saamiinsa lopputuloksiin. Esimerkiksi ChatGPT on kielimalli, joka käsittelee sanoja numeroina. Se on tilastollinen malli kielestä, ei maailmasta. Se on esiopetettu ja oppii vuorovaikutuksessa ja vaikka tällaiset kielimallit voidaan opettaa olemaan kommentoimatta tiettyjä asioita, ne ovat huijattavissa. 

Tukiälyillä on suuri vaikutus työelämään esimerkiksi valokuvauksessa: tekoäly voi luoda kaiken kohteita ja valaistusta myöten ilman tarvetta kuvaajalle, studiolle, mallille, kalustolle tai studiolle. Tekoäly mahdollistaa dis- ja misinformaation eksponentiaalisen kasvun; mediasta ja kuvista on osattava tunnistaa, mikä on automaattisesti tuotettua. Kielimallit eivät ole hakukoneita tai tiedonlähteitä, ja tietotyössä hakusanojen ja lausekkeiden hienosäätämisestä tulee keskeinen taito.

Päivitetyssä Finna-visiossa vuosille 2025-2028 hakupalvelua halutaan kehittää tekniikan mukana vastaamaan kilpailuun ja asiakkaiden odotuksiin. Mahdollinen e-kirjastobotti on kuitenkin haastava saavutus, sillä kulttuurisektorilla sen täytyy olla älykäs ja hyvin opetettu ja kehitetty, jotta alan maine ei kärsi. Meneillään on monia kansallisia projekteja muun muassa Kansalliskirjastossa ja Kansallisarkistossa sekä valtion AuroraAI.

Aija Laine Helsingin kaupunginkirjaston Valtakunnallisista kehittämispalveluista jatkoi esitystä tekoälyn merkityksestä työelämässä. Tekoälyllä tulee olemaan merkittävä vaikutus luoviin sekä tietoalan töihin, mutta toistaiseksi se ei pysty korvaamaan ihmistä suorittavassa työssä kuten siivous-, puutarha- ja hoitoalalla tai tehtävissä, jotka edellyttävät kädentaitoja, tiimityötä tai tunneälyä. Toimistotöitä katoaa, kun esimerkiksi pankkitoimintaa, kirjanpitoa, verotusta ja jopa kaupunkisuunnittelua voidaan tehdä tekoälyn avustamana. Jopa 20 prosenttia nykyisistä ammateista korvautuu tai muuttuu tekoälyn myötä, ja se vaikuttaa erityisesti asiantuntijoihin ja luoviin töihin.

Toukokuussa 2023 julkaistiin julkisen hallinnon tekoälyn eettiset ohjeet ohjaamaan tekoälyn vastuullista käyttöä. Tekoäly on työkalu, ja sen käytössä on huomioitava sen vaikutukset esimerkiksi kansalaisiin ja julkishallintoon.

Tekoälyn vaikutukset kirjastoalalla ovat paitsi ulkoisia ja sisäisiä, työhön vaikuttaa myös lisääntyvä ymmärrys tekoälystä. Riippumatta siitä, käytetäänkö tekoälyä kirjastotyössä, se vaikuttaa kirjastoon ulkopuolelta, kun asiakkaat hyödyntävät sitä: tekoälyt tuntevat käyttäjän tarpeet ja enenevässä määrin tieto hakee käyttäjänsä. Sisäisesti tekoäly vaikuttaa kirjaston työtehtäviin, esimerkiksi aineistonvalintaa rajatusta tarjonnasta, kuten e-aineistovalintaa, voidaan tehdä algoritmeja hyödyntäen. Alalla pitäisi tehdä harkintaa, mitä tehtäviä tekoälylle annetaan ja antaa ihmisten keskittyä töihin, joita kone ei voi tehdä. Tekoäly on tietotekniikka-alan suurin murros internetin jälkeen ja koska kirjasto on luonnollinen paikka asiakkaiden opastukseen, lisääntyvä ymmärrys tulee jakaa asiakkaille.

Yleisöstä kiiteltiin tekoälyn kirjastotyöhön tarjoamia mahdollisuuksia kuten kuva- sekä kielenkääntäjäsovelluksia.

Matti Sarmelan esitys (pptx)

Aija Laineen esitys (pptx)

13. Tiloissa! –hankkeen esittely, informaatikko Ilkka Marjanen ja kirjastovirkailija Jenni Penttinen, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

Tiloissa-hankkeessa olivat mukana informaatikko Ilkka Marjasen ja kirjastovirkailija Jenni Penttisen lisäksi pedagoginen informaatikko Ulla Karila. Hanke alkoi syksyllä 2020, mutta koronan takia sille haettiin jatkoa, ja se päättyi syyskuussa 2023. Tavoitteena oli saada asiakkaat ja henkilökunta ottamaan aktiiviseen käyttöön Hämeenlinnan peruskorjatun pääkirjaston uudet tilat, laitteet ja toimintamahdollisuudet ja kaventaa digikuilua ja lisätä monilukutaitoa tarjoamalla kaikille asiakkaille mahdollisuus löytää sisältöjä uusilla teknologioilla. 

Työpajoilla, osallistavilla tapahtumilla ja elämyksillä ja digipalveluiden esittelyillä pyrittiin tavoittamaan laajasti eri kohderyhmiä. Yhteistyötä tehtiin monipuolisesti eri toimijoiden kanssa, ja esimerkiksi Hämeenlinnan pelitila Bunkkerin kanssa järjestettiin Pelietkot, Mediametka ry:n kanssa podcastpaja ja Todellisuuspakolaiset ry:n kanssa Fantasialauantai. Tapahtumista kerättiin palautetta, havaintoja ja asiakkaiden kanssa juteltiin. Viidesti järjestetty Studioklinikka oli hyvin suosittu: perusopastukset toivat paljon uusia asiakkaita ja niille toivottiin jatkoa.

Hankkeella saavutettiin tilojen korkea käyttöaste, erityisesti mediahuoneessa ja studiossa, ja tavoitettiin uusia asiakasryhmiä. Tapahtumakonseptit on otettu pysyväksi osaksi kirjaston toimintaa myös lähikirjastoissa, ja henkilökunnan innostus kasvoi ja osaaminen laajeni. Palautetta käytetään jatkossakin kirjaston palveluiden kehittämisessä. Toiveiden perusteella on jo järjestetty tekoälyluento sekä hankittu liikunnallisia pelejä Mediatilaan, ja eri asiakasryhmissä toivotun Makerspace-tilan suunnittelua on aloitettu.

Ilkka Marjasen ja Jenni Penttisen esitys (pdf)

14. Lasten lukutaito ja PIRLS 2021 -tutkimuksen tuloksia, yliopistotutkija Kaisa Leino, Jyväskylän yliopisto (etänä)

Yliopistotutkija Kaisa Leino Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitokselta esitteli uusimpia PIRLS-lukutaitotutkimuksen tuloksia. Aikuisten lukutaidosta ja monilukutaidosta tehdyistä tutkimuksista on tulossa tietoa vuonna 2024. Uusimpien PISA-tutkimusten tuloksia saadaan 5.12.2023. 

PIRLS on toteutettu Suomessa kolme kertaa vuosina 2011, 2016 ja 2021, joten suomalaisten 4. luokkalaisten lukutaitoon on jo 10 vuoden näkymä. PIRLS mittaa kirjallisen kokemuksen saamista kaunokirjallisuudesta ja tietokirjallisuuden osalta tiedon hankkimista ja käyttämistä. Suomessa lukutaitoero kauno- ja tietokirjallisuuden välillä on pieni. Suomi on lukeva maa, ja lukutaitotaso on kansainvälisesti erinomainen. Lukutaito on kuitenkin laskussa paitsi Suomessa, myös kansainvälisesti. Lukutaidon lasku on huolestuttavaa, koska heikoille lukijoille on vaikeampaa opiskella lukuaineita: puutteellinen lukutaito vaikuttaa tiedonhakuun ja heikentää oppimistuloksia lukemalla oppiessa.

Suomalaislasten lukutaidossa on selvä sukupuoliero: kansainvälisesti ero on suurimpia, eikä sille ole merkittävää selittävää tekijää. Lukutaidon heikentyessä ero on kuitenkin kaventunut hieman, koska tyttöjen osaaminen on laskenut enemmän. Taitotasoja vertaillessa suurin osa oppilaista saavuttaa tyydyttävän tai korkean taitotason, mutta kehityssuunta on alaspäin. Erinomaisten lukijoiden määrä on pysynyt vakaana 14 prosentissa, mutta korkean ja keskitason oppilaiden määrä vähenee ja heikkoja ja erittäin heikkoja on 16 prosentin osuudella jo enemmän kuin huippulukijoita.

Lukutaidossa on myös alueellisia eroja: pääkaupunkiseudulla lukutaidon taso hajoaa eniten, ja Itä-Suomessa huippulukijoiden lukutaidon lasku on ollut jyrkintä vuodesta 2011 alkaen. Itäsuomalaisten osallistujien määrä on kuitenkin pienin. Pääkaupunkiseudulla heikkojen lukijoiden määrän kasvu on ollut suurinta, toisena on Itä-Suomi. Lukutaidon heikentyminen on jyrkentynyt vuoden 2016 jälkeen.

Vuonna 2021 poimittiin ensimmäistä kertaa otos suomenruotsalaisista kouluista. Vertailun mukaan suomen- ja ruotsinkielisten koulujen välillä lukutaidossa ei ole merkitseviä eroja. Lukutaitotason lasku vuodesta 2016 oli molemmilla samanlainen.

Oppilaan kielitaustalla on vaikutusta lukutaitotasoon, jos äidinkieli on jokin muu kuin koulun opetuskieli. Testit tehdään opetuskielellä eikä oppilaan äidinkielellä, joten mitattaessa lukukokemuksen saamista ja tiedonhankintaa oppilaan lukutaito ei ehkä näy todenmukaisesti: oppilaan ajattelun kieli saattaa olla äidinkieli, joka vaikuttaa myös osaamisen ilmaisuun. Tutkimustulosten mukaan maahanmuutto ei selitä lukutaidon laskua: maahanmuuttajien osuus aineistossa on todellisuutta pienempi ja vaikutus kokonaislukutaitoon on todella pieni. 

Vanhemmille tehdyn kyselytutkimuksen perusteella sosioekonominen asema ja opiskelua tukevat resurssit vaikuttavat lukutaitoon: koulutetut vanhemmat kannustavat lukemiseen ja vievät kirjastoon, kun puolestaan vähävaraisemmat vanhemmat vievät lapsiaan kirjastoon harvemmin. Verrattuna lapsiin, joita ei viety kirjastoon ollenkaan kerran kuukaudessa kirjastoon vietyjen lasten testissä saama pistemäärä oli 40 pistettä korkeampi. Kirjastokäyntien määrä vanhempien kanssa laski koulun aloituksen jälkeen, mutta yhteys lukutaitoon säilyi. Kodin kirjojen määrällä on yhteys lukutaitoon, olivat kyseessä sitten omat tai lainakirjat: kirjojen määrän noustessa lukutaitotaso nousi. Kyselyssä ei kysytty, lukivatko vanhemmat lapsilleen, vaikka säännöllisen lukemisen merkityksestä on näyttöä. Arvion mukaan määrä on kansainvälisen keskiarvon alapuolella.

Nuorista suurin osa lukee sosiaalista mediaa, sarjakuvien lukeminen on vähentynyt ja sanoma- ja aikakauslehtien lukeminen on todella vähäistä. Lukemisesta kiinnostuneet lukivat usein painettuja kirjoja, vähemmän kiinnostuneet e-kirjoja, mutta molempia lukevat olivat yleensä kiinnostuneita lukemisesta. Lukemisesta pitävien määrä oli hieman laskenut, ja vain vähän lukemisesta pitävien määrä oli hieman kasvanut. Eniten lukemisesta pitävien lukutaito oli heikentynyt, eli he eivät olleet lukeneet kiinnostuksesta huolimatta. Vanhempien kiinnostus lukemiseen oli yhteydessä lasten lukuintoon. Aikuisten lukuinnossa muutokset olivat tutkimuksen mukaan vähäisiä.

PIRLS-tutkimuksen mukaan kouluista 67 prosentissa on edelleen koulukirjasto, 55 prosentista luokista on luokkakirjasto ja 40 prosentissa kouluista vieraili säännöllisesti kirjastoauto. 66 prosenttia opettajista sanoi vievänsä oppilaansa kerran kuukaudessa kirjastoon. Oppilaiden kirjalainaus oli kuitenkin vähentynyt vuodesta 2016. Koulukirjaston toiminnasta vastaavan henkilön ja oppilaiden lukutaidon välillä oli yhteys: taitotaso oli alhaisin, kun kirjastoa hoiti henkilökunnan jäsen tai opettaja ja korkeampi, kun vastuu oli osa- tai kokoaikaisella kirjastonhoitajalla. Tästä pääteltiin, että kirjastohenkilökunnan kirjallisuuden tuntemus vaikutti lasten lukemiseen.

Kaisa Leinon esitys (pdf)

PIRLS-raportti

15. Opettajien toiveita ja muuta ajankohtaista lasten ja nuorten lukemisen tukemiseen liittyen, kehityspäällikkö Mervi Heikkilä, Seinäjoen erityistehtävä  

Seinäjoen erityistehtävästä osallistuttiin Educa-messuille 27.-28.1.2023, jolloin varhaiskasvattajille ja opettajille pidettiin kysely onnistuneesta varhaiskasvatuksen tai koulun ja yleisen kirjaston välisestä yhteistyöstä. Varhaiskasvattajat arvostivat eniten aineistopaketteja, satutuokioita, kirjastovierailuja ja kirjastoautopalveluita. Perusopetuksen opettajat mainitsivat useimmiten kirjastovierailut ja kirjastonkäytön opastuksen, mutta muuten vastauksissa oli paljon hajontaa ammattitaitoisen palvelun, vinkkauksien, kirjastoautopalveluiden ja kirjaston sijainnin välillä. Toisen asteen opettajille merkittävintä oli ammattitaitoinen palvelu ja erityisryhmien huomioonottaminen sekä tiedonhaun ohjaus. 

Seinäjoen erityistehtävän painopisteenä on monikielisyys ja -kulttuurisuus, joten S2 ja R2-opettajille teetettiin kysely, jolla selvitettiin, millaisia tarpeita opettajilla ja heidän oppilaillaan on kirjastopalvelujen suhteen. Vastaukset olivat pääosin yläkouluikäisten opettajilta, ja vain kaksi R2-opettaa vastasi. Suurin osa kävi oppilaiden kanssa kirjastossa, mutta muillakin kirjasto oli osa opetusta koulukirjaston tai kirjastohenkilökunnan vierailun kautta. Erityisen tärkeinä kirjastopalveluina pidettiin vinkkausta, selko- ja helppolukuisten aineistojen saatavuutta, lainaamista sekä kirjapaketteja ja luokkasarjoja. Kirjaston käytössä tärkeää oli kirjastokorttien saaminen helposti ilman huoltajia, kierrosten kiireettömyys ja salliva asenne, ja vinkkauksessa pidettiin tärkeänä selkokielisten vaihtoehtojen sisällyttämistä. Suomen kielen oppimisen tukemisessa pidettiin tärkeänä selkokirjojen saatavuutta ja vinkkauksia, jotka huomioivat kielinäkökulman sekä eritasoiset lukijat.

Lasten- ja nuorten kirjastopalveluiden työntekijöitä puhuttavat työkuorma, tekijänoikeudet sekä nuorten kohtaaminen kirjastossa. Työssä aiheuttaa kuormitusta työajan ja henkilökuntaresurssin riittämättömyys sekä opettajien ja yhteistyökumppaneiden vaatimukset: koettiin, että yhteisissä säännöissä tai palvelulupauksissa oli puutteita, työtä odotettiin tehtävän omalla ajalla ja innostuminen vaikeutti rajojen vetämistä ja aiheutti uupumusta. Esimiehen kyky tukea henkilökunnan työtä koettiin puutteellisena, jos työ oli erikoistunutta ja verkostoitunutta. 

Lanu-neuvoston jäsenille syksyllä 2023 tehdyssä anonyymissa kyselyssä kysyttiin kirjastolaisten kokemuksia satutuntien tekijänoikeuksista. Avovastauksissa uutta lupasysteemiä kuvailtiin kankeaksi ja byrokraattiseksi.

Nuorten kohtaaminen kirjastoissa voi olla haasteellista ja se saatetaan kokea vaikeana erityisesti lasten ja nuorten osastojen ulkopuolella ja on pohdittu, miten koko henkilökunta voitaisiin saada näkemään nuoret asiakkaina. Koulutusta on tarjolla, mutta henkilökunta pitäisi saada osallistumaan. Asenteisiin voidaan vaikuttaa esimiestyöllä.

Ertessä ajankohtaista vuoden 2024 monikulttuurisuuden ja monikielisyyden teemavuosi. Keväällä 2024 jaetaan selkokirjapalkinto, jonka raati on valittu. Lanu-ystävällinen kirjasto -palkinto tulossa jakoon vuonna 2025 kirjastolle, jossa lapset ja nuoret nähdään asiakkaina koko kirjastossa. Kilpailun sääntöjä ei ole vielä määritelty. Kampanjat ja koulutukset jatkuvat. 

Mervi Heikkilän esitys (pptx)

16. Kokouksen päätös ja seuraavan kokouspaikan julkistaminen

Kiitokset Hämeenlinnan kaupungille ja henkilökunnalle sekä väistyville jäsenille Susann Forsbergille, Päivi Litmanen–Peitsalalle ja Selja Kuntulle. 

Seuraava kokous järjestetään Rovaniemellä 24.-25.4.2024.

Varapuheenjohtaja päätti kokouksen kello 13.51.