Paikka: Helsingin kaupunginkirjasto, Pasila, Auditorio (2. kerros)
Osoite: Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9
Keskuskirjastokokoukseen ilmoittautui ennätykselliset 79 osallistujaa. Linkit luentoihin löytyvät kokousmuistiosta asianomaisen luennoitsijan esityksen lopusta. Kirjastokaista kuvasi videoksi Keskuskirjastotoimintaa käsittelevän osuuden,
Kuva: Keskuskirjastokokous 26.1.2012 Pasilan kirjaston auditoriossa
Valokuva: Harri Oksanen
Ohjelma
10.00 - 10.15 Aamukahvit
10.15 - 10.20
Tilaisuuden avaus
Kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson Helsingin kaupunginkirjastosta avasi Keskuskirjastokokouksen. Maija kertoi alkuun Helsingin keskustakirjastoarkkitehtuurikilpailun julistamisesta. Kilpailuun liittyvä englanninkielinen kilpailuohjelmaesite jaettiin kokousväelle.
Maija jatkoi kertomalla, että Helsingin kaupunginkirjaston uusi strategia on valmistunut. Kirjasto mieltää itsensä ”rikastamoksi, jossa luodaan uutta kansalaisyhteiskuntaa.”
Esityksensä lopussa Maija havahdutti kokousväkeä kertomalla jäävänsä eläkkeelle 1.1.2013 alkaen. Maija ei aio kuitenkaan jäähdytellä viimeistä työvuottaan vaan täysillä paahtaen mennään eteenpäin. Edessä on mm. kaksi tärkeää työtehtävää: IFLA 2012 elokuussa ja Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailun ensimmäisen kierroksen päätökseen saattaminen syksyllä. Maija sai puheensa päätteeksi erityisen lämpimät kiitosaplodit kokousväeltä.
Ihan lopuksi Maija vielä kertoi yhteydenotosta liittyen kirjastojen digitointivälineisiin sekä Runoraadin toivomuksen yhteistyöstä kirjastojen kanssa. Useampi käsi nousi, kun kokousväeltä kysyttiin, onko kirjastossa mahdollista digitoida esim. vanhoja valokuvadioja tai lp-levyjä. ELY-keskukset lupasivat kartoittaa kokonaistilanteen.
10.20 - 10.40
Opetus- ja kulttuuriministeriön puheenvuoro
Tuore kulttuuriasiainneuvos Minna Karvonen esittäytyi kokousväelle. Hänet nimitettiin virkaan 1.1.2012 alkaen. Minna on suurelle osalle kirjastoväestä tuttu KDK-hankkeesta, jonka parissa hän on toiminut viime vuodet.
Minnan toimenkuvaan OKM:ssä kuuluvat: Hallitusohjelma ja hallituksen politiikkaohjelmat, Kansallinen digitaalinen kirjasto, Kansalliset kirjastostrategiset ja -poliittiset linjaukset, Digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen saatavuus ja säilyttäminen, Kirjastojen verkkosisältöjen kehittäminen ja käyttöönoton edistäminen, Tietoarkkitehtuuri ja digitaaliset palvelut, Näkövammaisten kirjasto, FinElib, EU-tehtävät, kansainväliset asiantuntijatehtävät ja Kulttuurilehtilautakunnan puheenjohtajuus.
Kulttuuriasianneuvos Hannu Sulin kertoi omassa puheenvuorossa ajankohtaisista asioista OKM:ssä. Hallituksen kuntauudistus on meneillään ja sen ympärillä on poliittista kuohuntaa. Hallituksen kaavailussa kuntien lukumäärää pudotetaan merkittävästi ja tuoreimman tiedon mukaan palkataan alueellisia selvitysmiehiä pohjustamaan yhdistymisvaihtoehtoja. Sosiaali- ja terveystoimialueiden yhdistämissuunnitelmat saattavat heijastua myös kuntauudistumiseen. Päätöksiä halutaan nopeasti, mutta edessä olevat kuntavaalit aiheuttanee jarruttelua.
Hannu kertoi, että kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelu käynnistyy keväällä 2012 ja hallituksen esitys uudeksi kuntalaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2013. Näin uusi kuntalaki voisi tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Myös valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Valtionosuusuudistuksen valmistelu käynnistyy syksyllä 2012 ja tavoitteena on saada uusi valtionosuusjärjestelmä voimaan 1.1.2015. Kuntauudistuksesta ja kuntalain uudistuksesta löytyy tietoa Valtiovarainministeriön kuntauudistussivulta:
- http://www.kuntauudistus.fi
Kirjastolainsäädännön uudistusta ei kannata toteuttaa ennen kuin selviää, mitä kuntauudistus tuo mukanaan. Kirjastoasetuksen voisi kuitenkin kirjoittaa ajanmukaisempaan asuun jo aiemmin.
Yhteispohjoismainen julkaisu SPLQ (Scandinavian Public Library Quarterly) on muuttanut nimensä SLQ:ksi (Scandinavian Library Quarterly). Rahoitus suomalaisten osallistumisesta lehden toimittamiseen tulee jatkossa ministeriöstä osaksi kulttuuriyksiköstä ja osaksi korkeakoulu- ja tiedeyksiköstä.
Yleisten kirjastojen laatusuositus on ilmestynyt, myös englanniksi. Englanninkielisessä versiossa on liitteenä Päivi Jokitalon laatima artikkeli: Finland, a land of libraries.
Laatusuosituksen erikieliset versiot verkossa:
- http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/Yleisten_kirjastojen_laatusuositus.html
10.40 - 11.20
Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin
- http://hankkeet.kirjastot.fi/hanke/s%C3%A4hk%C3%B6iset-sis%C3%A4ll%C3%B6t-yleisiin-kirjastoihin
YKN perusti Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin –hankkeen kevätkokouksessaan 2011 ja YKN:n työvaliokunta nimitti sille työryhmän toukokuussa. Syksyllä päästiin tositoimiin. Hankkeen tähtäimessä on selvittää e-aineistojen hankintaa yleisiin kirjastoihin sekä kirjaston roolia e-aineistojen lainaajina. Yksi päätavoitteista on luoda yleisten kirjastojen näkökulmasta pohjaa kansalliselle linjaukselle, kaikkien kirjastojen yhteiselle e-aineistostrategialle. Hankkeelle palkattiin syksyllä selvityshenkilö kirjastonhoitaja Aija Laine Turun kaupunginkirjastosta. Aija ja toimistopäällikkö Virva Nousiainen-Hiiri Helsingin kaupunginkirjastosta kertoivat hankkeen tämän hetkisestä tilanteesta.
Aija kertoi Turun ja Helsingin kaupunginkirjastojen e-lukijahankkeesta, jonka analysoinnista saatiin paljon tietoa sähköisten sisältöjen käyttö- ja lainaamistarpeista yleisissä kirjastoissa. Ongelmia sähköisten sisältöjen jakelussa ovat tuoreen aineiston puute, tekijänoikeudet, lainausoikeuden puuttuminen tai hankala/kallis hinnoittelu. Sähköisten sisältöjen hanke on pureutunut näiden ongelmien selvittämiseen.
- Aijan esitys verkossa
Virva Nousianen-Hiiri kuvaili, miten Sähköisten sisältöjen hankkeessa on luotu yhteistyö eReading –hankkeeseen ja edetty neuvotteluissa kustantajien kanssa. E-Reading on osa NextMedia-ohjelmaa, johon tutustumista Virva erityisesti suositteli: http://www.nextmedia.fi Viime keväästä tilanne on selvästi muuttunut, eivätkä yleiset kirjastot ole enää pelkkiä sivustakatsojia vaan varteenotettavia kumppaneita ja asiakkaita. Kustantajien kanssa täytyy selvitellä ansaintalogiikkaa (lisenssejä ja maksuja), tekijänoikeussopimuksia, kilpailulainsäädäntöä sekä yleisesti ottaen toimintatapoja.
Virva kertoi myös tanskalaisesta BibZoom.dk:sta. BibZoom sisältää musiikkiaineistoja sekä monikielistä aineistoa. BibZoomissa hinnoitteluperuste toimii kunnan/kaupungin asukasluvun mukaan, tekijänoikeudet neuvotellaan pohjoismaisella tasolla. BibZoomin hankkimista Suomeen harkitaan ja mahdollisesti testataan pääkaupunkiseudulla jo tulevan kevään aikana. Ruotsi ja Norja ovat myös kiinnostuneita BibZoomista:
- http://www.bibzoom.dk
- Virvan esitys verkossa
Kristiina Hormia-Poutanen kommentoi Virvan ja Aijan esityksiä toteamalla, että Kansalliskirjastossa on FinELibin tiimoilta paljon tietoa lisensseistä ja neuvotteluista. Virva vastasikin, että yhteistyö Kansalliskirjaston kanssa on erittäin aktiivista.
Myös Kristiina Kontiainen Uudenmaan ELY-keskuksesta kiitti projektia korostaen tämän työn olevan erittäin tärkeätä ja tarpeellista.
11.20 – 11.40
Kansallinen metatietovaranto eli Yhteisluettelo
- http://wiki.helsinki.fi/display/Metiva/Kirjastojen+yhteinen+metatietovaranto
Tietojärjestelmäasiantuntija Terhi Mikkola Kansalliskirjastosta kertoi kansallisen metatietovarannon eli Yhteisluettelon edistymisestä. Terhi on yleisten kirjastojen OKM-rahoituksella palkkaama asiantuntija Kansallisessa metatietovaranto –hankkeessa.
Terhi kuvaili aluksi yhteisen metatietovarannon suunnittelun taustoja. Hän kertoi selvityksestä, jonka YKN teki vuosi sitten ja jossa määriteltiin yleisten kirjastojen vaatimuksia ja toiveita yhteisluettelolle. Yhteisluettelon pohjana toimii Linda-tietokanta, jossa ovat jo mukana yliopistokirjastot. Sinne myös yleisten kirjastojen kokoelmat tulevaisuudessa liitetään ja sinne yleiset kirjastot jatkossa kuvailevat tai täydentävät aineistoonsa liittyvät metatiedot. Yhteisessä tietokannassa olevia tietoja pystytään käyttämään kirjastojen erillisissä omissa näkymissä. Nyt ollaan vaiheessa, että perussuunnitelmat on luotu ja pilotointi aloitetaan jo tänä vuonna, mahdollisesti jo kevään aikana. Yhteisluettelon isoja haasteita tulevat olemaan mm.: auktoriteettitietokanta, musiikkiaineistot, yhtenäiset kuvailusäännöt ja toimintatavat sekä yhteisluettelon ulottuvuudet sosiaalisen media puolelle.
Lopuksi Terhi markkinoi kokousväelle luetteloinnin kuvailusääntöpäiviä, jotka järjestetään Helsingissä 5.3.2012.
- Terhin esitys verkossa
11.40 – 11.50
UKJ - Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmä
- http://wiki.helsinki.fi/display/UKJValmistelu/Home
Kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto Tampereen kaupunginkirjastosta kertoi kaikkien kirjastosektorien yhteisestä hankkeesta UKJ:stä. Valmisteluryhmän tavoitteena on aikaansaada yhteiset vaatimusmäärittelyt, joita kirjastot voivat hyödyntää vaihtaessaan tai uudistaessaan kirjastojärjestelmäänsä. Vaatimusmäärittelyjen lisäksi tärkeitä ovat moninaiset rajapinnat, joita toimivat kokonaisuudet tarvitsevat. Tuula piti tätä kansanliikkeenä syntynyttä ryhmän työtä hyvin mielenkiintoisena ja yleisille kirjastoillekin hyödyllisenä. Vaatimusmäärittelyjen on tarkoitus olla valmiina 31.8.2012 mennessä, jonka jälkeen päätetään jatkotoimenpiteistä. UKJ:ssä on jo paljon mukana kirjastoalan ammattilaisia, mutta Tuula viestitti, että yleisten kirjastojen edustajia tarvittaisiin vielä lisääkin työryhmiin.
- Tuulan esitys verkossa
11.50 – 12.00
KDK - lyhyt tilannekatsaus
Kirjastoverkkopalvelut-yksikön johtaja Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjastosta antoi tilannekatsauksen Kansallisen digitaalisen kirjaston KDK:n kuulumisista. Sopimus Exlibriksen ja Kansalliskirjaston välillä KDK:n asiakasliittymän toteutuksesta purettiin viime vuoden lopulla, koska Primo-asiakasliittymä ei pystynyt vastaamaan sille asetettuihin toiminnallisiin vaatimuksiin.
Seuraavaksi selvitellään avoimen lähdekoodin ohjelmistojen tarjoamia mahdollisuuksia asiakasliittymän toteuttamiseksi. Vaatimusmäärittelyjä on tarkasteltu ja ne ovat jatkoa ajatellen ajan tasalla. Yleisten kirjastojen kannalta tärkeät Axiell-rajapinnat on ostettu ja siirtoformaatteja suunniteltu.
Sopimukset Europeanan suuntaan ovat valmistumassa. Kaiken kaikkiaan osaaminen ja tietämys ovat lisääntyneet paljon. Seuraavaksi kehittäminen jatkuu kehittämiskierroksina. KDK:sta aiotaan järjestää seminaareja maaliskuussa sekä touko-kesäkuussa.
- Kristiinan esitys verkossa
12.00 – 13.00 Lounasaika
13.00 – 13.15
IFLA 2012 katsaus
- http://www.ifla.org/
- http://www.ifla2012.fi/
Kristina Virtanen kertoi Suomen IFLA 2012 järjestelyjen etenemisestä. IFLA järjestetään Helsingissä Messukeskuksessa 11 - 17.8.2012. Kristinan esityksen alkuun katseltiin Tuomas Lipposen Helsinki IFLA 2012 promootiofilmi. Kristina kertoi, että Helsinkiin odotetaan noin 3000 - 4000 konferenssivierasta. Pääpiirteissään kuvio menee siten, että IFLA järjestää konferenssin sekä sen ohjelman, suomalaiset järjestävät avajaiset, kulttuuri-illan sekä kirjastovierailut. Sponsorointi ja näytteilleasettajien hankkiminen ovat vielä jonkin verran kesken. Kristina pyysikin pohtimaan, millaisia yhteistyökumppaneita kirjastoilla on, löytyisikö niiden joukossa mahdollisesti esim. lisää näytteilleasettajia Messukeskukseen.
Kulttuuri-illan paikaksi on vahvistunut Wanha Satama. Avajaisten ohjelmaa suunnitellaan, samoin kootaan tiedotetta, josta löytyvät muut Helsingin tuon ajan tapahtumat. Night Spotit järjestetään Vanhalla ylioppilastalolla, missä voi tavata muita konferenssiin osallistuvia iltarentoutumisen parissa.
Vapaaehtoistyöntekijöiden koulutus on alkanut. Kristina kertoi, että vapaaehtoisia on jo niin paljon, että enempää ei tarvita.
Avajaiset ovat 12.8., kulttuuri-ilta 14.8. Ehdotuksia Poster session’ksi otetaan vastaan 6.3. saakka ja Call for papers on parhaillaan meneillään. Kristina mainitsi myös, että IFLAn nykyinen presidentti Ingrid Parent vierailee Suomessa 28 - 30.3.2012. Kristina innosti kokousvieraita osallistumaan IFLAan kaikilla mahdollisilla tavoilla: puhujina, vapaaehtoisina ja tietysti konferenssiin osallistujina.
- Kristinan esitys verkossa
13.15 – 13.40
Mobiilikirjastokortti
Suunnittelija Heini Oikkonen Helsingin kaupunginkirjastosta ja suunnittelija Timo Tuominen Kirjastot.fi:stä pitivät esityksen mobiilikirjastokortin suunnittelusta ja toteutuksesta.
Mobiilikirjastokortin ytimenä on ajatus palvelusta, jonka avulla voi siirtää lainaamansa kirjan suoraan toiselle lainaajalle kännykän avulla. Samanaikaisesti mobiilikirjastokorttiin liitettäisiin muitakin tavanomaisempia kirjastonkäyttötapoja, kuten lainojen uusiminen ja kirjojen varaaminen. Tekniikka on rakennettu toimimaan samalla tavoin kuin lainausautomaatti, joten sitä voidaan käyttää kaikissa kirjastoissa, joissa lainausautomaatin käyttö on mahdollista.
Ajatuksellisesti mobiilikirjastokortin keskiössä on teknologian, sosiaalisen median ja kirjaston yhtymäkohta. Kirjasto laajentaa toimintaansa yhteisöllisten palveluiden lisäksi ihmisten toimintaan: käyttäjät tuovat kirjaston toisilleen. Kaverilistaus rakentuu Facebookin kautta, samoin kuin kirjojen suosittelu kavereille.
Kokoukseen osallistujat olivat ihastuneita ajatukseen. Esiintyjiltä kysyttiin, tarkistetaanko haluaako kaveri lainata kirjan, jota joku tarjoaa? Kyllä tarkistetaan, aina lainaajan täytyy hyväksyä lainan vastaanotto, vahvistivat esiintyjät. Lisäksi pohdittiin kirjaston asiakkuutta. Tällä haavaa käyttö perustuu siihen, että henkilöllä on kirjastokortti ja pin-koodi. Mietittiin, voisiko olla mahdollista laajentaa toimintoja niin, että asiakkuuden saisi käymättä kirjastossa erikseen. Tämä kuulosti ajatukselta, jota tulevaisuudessa täytyy pohtia. Moni kirjasto ilmaisi kiinnostuksensa esiteltyyn tuotteeseen.
- Heinin ja Timon esitys verkossa
13.40 – 14.10
Linkitetty avoin data
Verkkopäällikkö Petri Tonteri Tampereen kaupunginkirjastosta johdatteli kokousväen pohtimaan avoimen datan hyödyntämistä linkitettynä datana semanttisilla työkaluilla.
Semanttinen web tähtää datan monimerkityksisyyden vähentämiseen ja informaation toimivuuteen keskenään, tarkoitus on antaa tieto sellaisessa muodossa, että se on koneen ymmärrettävissä. Tietoelementtejä määritellään ontologioiden, esim. YSO:n avulla. Jokaisella YSO-käsitteellä on oma osoitteensa, jolloin kaikki saman käsitteen muodot ovat yhteydessä toisiinsa myös koneiden ja automaattisten ohjelmien mielestä.
Semanttisen webin rakentajat ovat myös alusta saakka olleet avoimuuden kannattajia, joten luotu tieto hyödyttää kaikkia. Kaiken kaikkiaan Petri totesi esityksessään semanttisen webin keinoilla linkitetystä avoimesta datasta olevan hyötyä kaikille osapuolille sekä loppukäyttäjälle että tiedon tuottajille.
Kirjastot voivat hyödyntää mahdollisuuksia monin tavoin, mm. sisällön kuvailussa ja sisällön jakamisessa oman organisaation rajojen yli. Petri esitteli esimerkkejä, tutuin niistä suomalaisille on Kirjasampo. Haasteista huolimatta semanttiset keinot mahdollistavat tiedonhaun helpotusta, standardointia, yhteisöllisyyttä, yhteen toimivuutta sekä siirtymistä dynaamiseen, kehittyvään verkkoon.
- Petrin esitys verkossa
14.10 - 14.40 Iltapäiväkahvit
14.40 – 15.40
Keskuskirjastotoiminta - näkökulmia ja yhteinen keskustelu
Johtava suunnittelija Erkki Lounasvuori Keskuskirjastosta pohjusti tätä asiakohtaa kertomalla, että ennalta pyydettyjen noin 5 minuuttia kestävien puheenvuorojen avulla pyritään luomaan käsitys Keskuskirjastotoiminnasta ja sen merkityksestä. Jokainen puheenvuoro videoitiin ja on yhteenvetona katsottavissa Kirjastokaistalla.
Ennalta pyydettyjen puheenvuorojen ja paikan päällä saatujen kommenttien esiintymisjärjestys ja kesto:
Kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson, Helsingin kaupunginkirjasto - Yleisten kirjastojen keskuskirjasto
- kesto 0:00 – 4:30
Kirjastonjohtaja Sinikka Luokkanen, Hämeen ammattikorkeakoulu
- kesto 4:31 – 7:34
Kirjastotoimenjohtaja Päivi Parviainen, Lappeenrannan kaupunginkirjasto
- kesto 7:35 – 12.41
Kirjastoverkkopalvelut, johtaja Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjasto
- kesto 12:42 – 16:46
Kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto, Tampereen kaupunginkirjasto, YKN:n puheenjohtaja
- kesto 16:47 – 19:37
Sivistystoimentarkastaja Satu Ihanamäki, Lapin ELY-keskus
- kesto 19:38 – 24:19
Johtava suunnittelija Matti Sarmela, Kirjastot.fi
- kesto 24:20 – 30:22
Kumppanuuspäällikkö Olli Tuuteri, BTJ
- kesto 30:23 – 32:59
Kirjastonhoitaja Eila Vainikka, Erikoiskirjastojen neuvosto ja Kuntaliitto
- kesto 33:00 – 33:46
Kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulin, Opetus- ja kulttuuriministeriö
- kesto: 33:47 – 39:29
Kirjastotoimen apulaisjohtaja Maija Saraste, Oulun kaupunginkirjasto
- kesto 39:30 – 41:09
Kirjastotoimen apulaisjohtaja Saara Ihamäki, Helsingin kaupunginkirjasto - Yleisten kirjastojen keskuskirjasto
- kesto 41:10 – 43:15
15.40