Yleisten kirjastojen neuvosto pöytäkirja 1/2016

Kokousaika:
Torstai 7.4.2016 klo 9.00 – 17.00
Perjantai 8.4.2016 klo 9.00 - 13.10     

Kokouspaikka:
Rovaniemen kaupungintalo, Valtuustosali

Yhteystiedot:
Hallituskatu 7, 96100 Rovaniemi

Mikko Paajala otti kokouksen aikana valokuvia ja ne ovat katseltavissa osoitteessa:
https://www.flickr.com/photos/librariesfi/albums/72157664847384003
 

Pöytäkirja

Torstai 7.4

9.00 – 10.00
Aamukahvit ja rupattelua

1. Kokouksen avaus ja Rovaniemen tervehdys

• Puheenjohtaja Rebekka Pilppula avasi kokouksen ja kirjastotoimenjohtaja Mikko Paajala toivotti osallistujat tervetulleiksi Rovaniemelle.

2. Ilmoitusasiat ja kuulumiset

• Kannanotto: Digitaalisten aineistojen saatavuus kirjastoissa turvattava.
  Rauha Maarno Suomen kirjastoseurasta kertoi, että seura on laatinut kannanoton, jossa todetaan että digitaalisten aineistojen lainaus kirjastoista edistää niiden myyntiä. Kannanotto on reaktio Euroopan kustantajien yhdistyksen (FEP) näkemykselle, jonka mukaan digitaalisten aineistojen myynti laskisi siitä syystä, että aineistoa lainataan kirjastoista. Kannanotossa kerrotaan, että on käynyt ilmi, että kirjaston lainaajat tutustuvat digitaaliseen aineistoon kirjaston kautta, jolloin heidän kynnyksensä ostaa digitaalisia kirjoja ja lehtiä myös madaltuu. Kirjastojen rooli e-aineiston käytön opastamisessa on myös ensiarvoinen. Seuran laatimaa tiedotetta on jaettu suomalaisille EU-edustajille sekä levitetään EBLIDAn kautta.
  - kannanotto verkossa
   
• Erkki Lounasvuori kertoi, että "Yleisten kirjastojen suunta 2016-2020" -asiakirja ilmestyy painettuna ruotsin ja englannin kielillä kevään aikana. Asiakirjan ja siihen liittyvät info ja taustamateriaali ovat YKN:n sivullla suomeksi ja ruotsiksi:
  - http://www.kirjastot.fi/fi/neuvosto/suunta (fin)
  - http://www.biblioteken.fi/sv/radet/riktlinjer (swe)
   
• Erkki Lounasvuori kertoi, että Hankerekisterin visualisointiin on tullut uusia ominaisuuksia: palloversio on edelleen käytettävissä, mutta se on saanut rinnallaan kaavioversion ja huhtikuun aikana vielä tulossa karttaversio.
  - http://visualisointi.kirjastot.fi/hankkeet/ 
   
• Päivi Litmanen-Peitsala on toimittamassa kirjastojen käyttöön esitteitä Kansalaisneuvonnasta,
  - http://www.kansalaisneuvonta.fi

Kokouksen järjestäytyminen

3. Todetaan läsnäolijat

• YKN:n jäsenet ja varajäsenet näkyvät ajantasaisesti osoitteessa
  - http://www.kirjastot.fi/neuvosto/jasenet/
   
• Läsnä, Keskuskirjaston, maakuntakirjastojen ja suurten kaupunkien edustajat:
  Tuula Haavisto (Keskuskirjasto), Inkeri Jurvanen (Hämeenlinna), Rebekka Pilppula (Joensuu), Hanna Martikainen, (Jyväskylä), Erkki Romppainen (Kajaani), Susann Forsberg (Kokkola), Merja Sali (Kouvola), Päivi Savinainen (Kuopio), Marja Malminen (Lahti), Leena Priha (Lappeenranta), Virpi Launonen (Mikkeli), Jouni Pääkkölä (Oulu), Asko Hursti (Pori), Asko Rossi (Porvoo), Mikko Paajala (Rovaniemi), Mervi Heikkilä (Seinäjoki), Pirkko Lindberg (Tampere), Aart de Heer (Turku), Marita Ahola (Vaasa)
  Poissa:
  Espoon ja Vantaan edustajat
   
• Läsnä maakunta-alueiden edustajat:
  Marja Huuhtanen (Imatra), Aki Rossi (Teuva), Jaana Sopanen (Joroinen), Matti Karvinen (Janakkala), Aino Satama (Hamina), Nina Sipola (Salla), Liisa Asiala (Orivesi), Solveig Lund (Pedersöre), Ulla-Mari Kivi (Alavieska), Maarit Kuusela (Siilinjärvi), Sirkka Ylander (Karkkila), Tiina Salo (Raisio)
  Poissa:
  Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Satakunnan edustajat
   
• Läsnä tai etäyhteydellä luennoitsijoina (esiintymisjärjestyksessä):
  Kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen, OKM (etäyhteys)
  Toiminnanjohtaja Rauha Maarno, Suomen kirjastoseura
  Toimistopäällikkö Virva Nousiainen-Hiiri, Helsingin kaupunginkirjasto
  Projektipäällikkö Tuija Jerndahl, Rovaniemen kaupunginkirjasto
  Erikoiskirjastonhoitaja Kati Vuontisjärvi, Rovaniemen kaupunginkirjasto
  Kehityspäällikkö Minna Olkinuora-Tauru, Kansalliskirjasto (etäyhteys)
  Tietojärjestelmäpäällikkö Nina Hyvönen, Kansalliskirjasto (etäyhteys)
  Verkkopäällikkö Petri Tonteri, Tampereen kaupunginkirjasto
  Kirjastotoimen apulaisjohtaja Maija Saraste, Oulun kaupunginkirjasto
  Erikoiskirjastonhoitaja Marko Niemelä, Rovaniemen kaupunginkirjasto
  Kirjastotoimen ylitarkastaja Satu Ihanamäki, Lapin AVI
  Erityisasiantuntija Johanna Selkee, Suomen kuntaliitto
  Viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala, Kirjastot.fi
  Projektipäällikkö Leena Kinnunen, Rovaniemen kaupunginkirjasto
   
• Läsnä sihteerinä:
  Johtava suunnittelija Erkki Lounasvuori, Yleisten kirjastojen keskuskirjasto
   
• Läsnä kokousmuistiinpanoja tekemässä:
  Suunnittelija Nina Granlund, Kirjastot.fi

4. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

• Sääntöjen mukaan neuvosto on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet edustajista.
  
  Todettiin päätösvaltaisuus ja valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi, jotka toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina, Mikko Paajala ja Asko Rossi.

5. Esityslistan hyväksyminen

• Puheenjohtaja kävi läpi esityslistan ja pyysi mahdolliset kommentit ja muutokset kokouksen osanottajilta. Muutoksena esityslistan kohdat 11 ja 12 vaihtoivat paikkaa.

6. Työvaliokunnan varajäsenen valinta ja nimityksiä kirjastoalan ammatillisiin työryhmiin

• Valittiin kirjastotoimenjohtaja Mikko Paajala Rovaniemen kaupunginkirjastosta varajäseneksi YKN:n Työvaliokuntaan kaudeksi 2016-2017
• Nimitys 
  OKM nimitti Varastokirjaston johtokuntaan kaudelle 1.3.2016 – 28.2.2019 YKN:n edustajana Asko Rossin Porvoon kaupunginkirjastosta.

7. OKM:n puheenvuoro (etäyhteys)

• Kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä esitteli etäyhteyden päässä ministeriön kuulumisia. Aluksi Leena kertoi, että Kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston taiteen ja kulttuurin vastuualueet on organisaatiouudistuksessa yhdistetty yhdeksi vastuualueeksi. Yhdistettyä vastuualuetta johtaa Hannu Sulin.
  
  Leena jatkoi kertomalla valtionavustuspäätöksistä vuodelle 2016. YKN-kokoukseen osallistujia tämä kiinnosti erityisesti. Maakuntakirjastojen määrärahoista leikattiin 350 000 euroa, 15,5%. Leikkaus jää pysyväksi ja leikkuri koski tasaisesti kaikkien maakuntakirjastojen määrärahoja. Osallistujien joukosta tiedusteltiin, tuleeko opetus- ja kulttuuriministeriöstä ohjausta, mitä toimintaa jätetään pois ja mikä on säilytettävä. Leena vastasi, että tätä voidaan yhdessä miettiä.
  
  Keskuskirjastoavustus säilyi ennallaan, samoin Kirjastot.fi:n perusrahoitus. Kirjastot.fi:n viestintäavustusta nostettiin, erityisesti Suomi 100 -juhlavuoden kampanjoinnin vuoksi. Digi.fi:lle haettiin jatkorahoitusta, mutta se ei saanut jatkorahoitusta. Monikielisen kirjaston avustusta lisättiin. Uutena hankkeena toteutetaan Helsingin kaupunginkirjaston "Saavutettavuusosaaminen jalkautuu kirjastoihin". Musiikkivaraston perustaminen sai kielteisen päätöksen. Rahoittaja koki sen kytkeytymisen erillisratkaisuna Varastokirjastoon ongelmalliseksi. Musiikin varastointipäätös oli kokousväelle pettymys, sillä musiikkiaineiston varastointi on jo pitkään ollut lähes katastrofaalisessa tilassa kirjastoissa. Tilan puute saattaa pahimmillaan johtaa siihen, että poistetaan kirjaston kokoelmista peruuttamattomasti musiikkiaineistoa, jonka paikka olisi yhteisessä Musiikkivarastossa.
  
  Lopuksi Leena kertoi, miten kirjastolain uudistaminen etenee. Parhaillaan viimeistellään hallituksen esitysluonnosta lausuntakierrosta varten. Tavoitteena on, että kirjastolaki astuisi voimaan 1.1.2017.
  
  Uuteen kirjastolakiin tulisi uusina pykälinä:
  - määritelmäpykälä (yleisen kirjaston määritelmä, valtakunnallisen keskuskirjaston ja alueellisen keskuskirjaston määritelmät)
  - pykälä valtion vastuusta
  - pykälä kunnan vastuusta
  - pykälä yleisen kirjaston tehtävästä
  - pykälä kirjaston käyttäjän velvollisuudesta
  
  Uudella lailla uudistettaisiin voimassa olevan kirjastolainsäädännön
  - tavoitetta ja soveltamisalaa
  - keskus- ja maakuntakirjastosäännöksiä
  - maksuttomuutta
  - käyttösääntöjä
  - henkilöstöä koskevia säännöksiä
  
  Maksuttomuus säilyy. Yksilön oikeuksien turvaamiseksi lakiehdotuksessa esitetään, että kirjastolaissa säädettäisiin kirjaston käyttäjän velvollisuuksista sekä kirjaston käyttökiellosta ja lainauskiellosta. Yhdessä uudistettavan käyttösääntöpykälän kanssa uusi kirjastolaki olisi tältä osin perustuslain mukainen. Yleisten kirjastojen neuvoston osallistujat keskustelivat yhteisten käyttösääntöjen mahdollisuudesta. Käyttösääntöjen lainmukaisuuden varmistavalle yhteiselle käyttösääntömallille ei OKM:n puolelta ole mitään estettä. Maksuttomuus herätti myös keskustelua. Tähdennettiin, että maksuttomuus ei ole yksiselitteinen ilmaus. Esimerkiksi maksuton varaus ei vielä välttämättä tarkoita sitä, että kuljetuksista ei laskuteta.
  
  - Leenan esitys verkossa

8.  Suomen kirjastoseura

• Suomen kirjastoseuran uusi toiminnanjohtaja Rauha Maarno esittäytyi YKN:lle. Rauha kertoi työhistoriastaan, etenemisestään, ajatuksistaan sekä näkemyksistään Suomen kirjastoseurasta. Seuralla on Rauhan mukaan edessään uudenlaisia haasteita: enää ei ole itsestään selvää, että kirjastotyöntekijät liittyvät kirjastoseuraan, vaan uusia jäseniä tulee houkutella ja hakea aktiivisesti. Seuran väki onkin kiertänyt alan oppilaitoksissa esittelemässä seuraa ja sen tehtäviä.
  
  Kirjastoseura uudistaa strategiaansa ja uusi strategia tuodaan 9.6. seuran vuosikokoukseen hyväksyttäväksi. On myös pohdittu, miten kirjastoasialle voisi saada kannattajia seuran kautta ilman jäsenyyttä, esimerkiksi kannatusjäsenyydellä. Rauha kertoi, että seura toteutti jäsenilleen kyselyn, jossa pyrittiin selvittämään, mitkä jäsenten mielestä ovat seuran tärkeimmät tehtävät. Kyselyssä paljastui, että seuran tärkeimmiksi tehtäviksi koettiin kirjastoasioiden nostaminen yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä avustusten ja raha-asioiden hoidossa vaikuttaminen suhteessa kuntapäättäjiin sekä valtion suuntaan. Varsinkin jälkimmäisessä aiotaan tutkia, miten toimintaa voidaan tehostaa.
  
  Kirjastoseura osallistuu Suomi 100-vuotta tapahtumiin koordinoimalla kampanjaa. Lisää tietoa tästä löytyy Kirjastolehden numerosta 2/2016. Erityisesti kirjastoseura keskittyy Itsenäisyyspäivän etkot –juhlaan 5.12., jolloin kirjastoissa juhlitaan Suomen itsenäisyyttä ja näin näyttäydytään kansalaisille aidosti avoimena tilana.
  
  Rauha kertoi myös, että kirjastoseuran hallitukseen etsitään uusia jäseniä. Kokouksessa esitettiin toive, että seuran vuosikokoukset vastaisuudessa järjestettäisiin joko maanantaina tai perjantaina niin, että pitkän matkan päästäkin selviytyisi helpommin osallistumisesta. Asko Rossi mainitsi, että voisi olla hyvä idea, että kunnat liittyisivät jäseninä kirjastoseuraan, tällöin toiminta voisi tulla lähemmäs ja myös rahoituskysymyksissä seura voisi paremmin ajaa kirjastojen asiaa. Asiasta oltiin monta mieltä, mutta sen selvittämistä pidettiin hyvänä asiana.
  
  - Rauhan esitys verkossa

9. "Yleisten kirjasto konsortio ja Koha-Suomi kohtaavat"

• Toimistopäällikkö Virva Nousiainen-Hiiri, Helsingin kaupunginkirjasto ja kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula, Joensuun seutukirjasto

  Virva toi Yleisten kirjastojen konsortion kuulumiset kokoukseen. Hän kertoi, että konsortion tehtäviin ovat kuuluneet e-aineistojen käyttöönotto, käytön ohjaus, sopimusneuvottelut ja sopimusten solmiminen, kilpailutukset, käyttäjätutkimus sekä kuluttajatutkimukset. Myöskin kehittämisyhteistyö, pilotointi, eKirjasto-portaalin kehittäminen, lisenssisopimukset ja -pilotit sekä uudet sisällöt ovat olleet konsortion tehtävälistalla. Uusia sisältöjä ovat kohtapuoliin valtakunnalliseen käyttöön saatavat e-äänikirjat sekä kotimaiset verkkoaikakauslehdet. Konsortio on mukana tapahtumissa: ensi kesänä "Koko kansa lukee" -kampanjassa avataan vapaasti kesäluettavaksi 3 e-kirjaa ja itsenäisyyden juhlavuoden 101-kampanjassa ollaan myös mukana.

  Yleisten kirjastojen konsortio näkyy myös kansainvälisessä yhteistyössä Euroopan maiden kanssa, esimerkiksi ryhmässä eBook working group Naple. Lisäksi konsortio tiedottaa kustannusyhdistyksiin, osallistuu Mediapäivä-tapahtumaan sekä esittelee toimintaansa oppilaitoksissa.

  Tällä hetkellä konsortiossa on mukana 213 kuntaa. Vuonna 2016 projektilla on vielä OKM:n rahoitus, mutta vuodesta 2017 eteenpäin konsortiosta tulee omarahoitteinen.

  YKN kokouksessa kysyttiin kuvailukeskusselvityksen tilanteesta. Virva kertoi, että jatkorahoitusta on haettu, mutta päätöstä ei ole vielä saatu. Kaiken kaikkiaan kuvailukeskusselvitys on ollut monessa mielessä valaiseva. Luetteloinnin prosessi on selvityksessä kuvattu tarkkaan ja paljon on havaittu päällekkäisyyksiä ja järkeistettävää.

  Kokouksessa mietittiin myös e-aineiston käytön edistämistä. Todettiin, että markkinointi on e-aineistojen käytön kannalta olennaista, aineiston tulee näkyä kirjastotilassa jollain tavalla, koska se ei sinänsä ole konkreettisesti näkyvä esine. Esimerkiksi QR-koodi kirjaston näkyvässä hyllyssä voisi toimia. Tuula Haavisto oli yhteisen markkinoinnin kannalla. 
  
  - Virvan esitys verkossa
  
  Rebekka Pilppula kertoi lyhyesti, missä mennään Koha-Suomen kohdalla. Koha-Suomi etenee vauhdikkaasti. Juuri nyt kunnat tekevät osakeyhtiön perustamispäätöksiä, monissa kunnissa ne on jo tehty, osassa ne ovat vielä tekeillä. Osakeyhtiön henkilöstöön kuuluvat 3 järjestelmän kehittäjää, osa-aikainen toimitusjohtaja ja tuotepäällikkö. Osakeyhtiön ensimmäinen hallitus koostuu perustajakaupunkien nimeämistä henkilöistä. Osakeyhtiön päätöksentekomallit ovat osakeyhtiöjärjestyksen mukaiset. Budjetti vuodelle 2016 on laadittu, maksu lasketaan kunnan asukasluvun mukaan.

10. Hanke-esittely 1: Mediataitoja maakuntaan

• Projektipäällikkö Tuija Jerndahl ja erikoiskirjastonhoitaja Kati Vuontisjärvi Rovaniemen kaupunginkirjasto–Lapin maakuntakirjastosta toteuttivat hankkeen, joka pyrki tekemään uusista aineistoista (e-kirjat, e-lehdet) tuttuja, tuomaan niitä näkyviksi kirjaston kokoelmissa sekä lisäämään henkilökunnan mediataitoja. Hankkeen yhteydessä hyödynnettiin Kirjastot.fi:n tuottamia materiaaleja, osa mainoksista ja esitteistä tehtiin itse. Projekti toteutettiin koulutuspäivinä maakunnan kirjastoissa. Päivien sisältöön sai kirjastoissa vaikuttaa ja tilata nimenomaan sellaista mediaopastusta, joka oli tarpeen. Opastuksissa käytiin läpi asioita yhdessä ja vertaisoppiminen lisäsi päivien tehokkuutta huomattavasti. Mediatapahtumien luomista toteutettiin eri tavoin, erityisesti hyödyllisiä olivat virtuaalivinkkaukset, joita varsinkin alueen pienissä kirjastoissa tarvitaan, koska henkilökuntaa saattaa olla vaikkapa vain yksi henkilö, joka ei voi irrottautua muista tehtävistä tekemään vinkkausta. Kirjastot ovat olleet varsin tyytyväisiä projektiin. Se on antanut heille valmiuksia ja tapoja tarjota tapahtumia kirjastonkäyttäjille ja esim. kouluryhmille. Vakituiseksi käytännöksi projektista jäivät virtuaalivinkkaukset ja markkinointitavat. Projektin seurauksena syntyi verkosto, joka aktiivisesti toimii e-materiaalin käyttöönoton ja neuvonnan saralla.
  
  - Tuijan ja Katin esitys verkossa

12.00 – 13.00 Lounastauko (omakustanteinen)

11. Melinda ja yleiset kirjastot (osittain etäyhteydellä)

• Kansallisen metatietovarannon Melindan kehittymiseen tutustuttiin Kansalliskirjaston, Tampereen Piki-kirjastojen sekä Kokkolan Anders-kirjastojen esityksissä.

• Kansalliskirjaston verkkopalvelusta kehityspäällikkö Minna Olkinuora-Tauru ja tietojärjestelmäpäällikkö Nina Hyvönen kertoivat Melinda-kuulumiset ja RDA:n käyttöönotosta (etäyhteys)

  Minna Olkinuora-Tauru esitteli Melindan etuja sekä etenemisestä yleisten kirjastojen kannalta. Uusimpana tulokkaana Melindaan on Koha-TäTi. Perusajatus Melinda-yhteisössä on verkoston toiminta ja sen toimittama työ: eri kirjastosektorien sekä toimijoiden yhteistyö mahdollistaa muiden tekemän kuvailutyön tehokkaan hyödyntämisen ja työn tulokset saadaan laajasti näkyviin. Melindassa toimitaan yhteisillä säännöillä (RDA, Marc 21, Melindan toimintaohje, sisällönkuvailuohjeet, Asteri) ja työvälineillä. Tiedot kulkevat luettelointi- ja replikointirajapintojen avulla. Melindaan kuvaillaan tieto ja sillä on oma hakujärjestelmä, myöhemmin myös Finnan kautta. Melindan strategisiin linjauksiin kuuluvat toimintavarmuuden turvaaminen, Melinda-yhteisön laajeneminen ja metatiedon avaaminen linkitettynä datana. Tavoitteina ovat integroitavuus, yhteen toimivuus, tehokkuus, avoimuus sekä vuorovaikutteisuus. Minna kutsui uusia kirjastoja mukaan ja antoi ohjeita, miten Melindaan liittymistä voi valmistella.

  Nina Hyvönen kertoi RDA:n käyttöönoton edistymisestä. Melinda-kirjastoissa RDA-kuvailu on ollut käytössä vuoden 2016 alusta asti,  Axiellin Aurora-konversio on tekeillä. RDA-koulutuksia on pidetty ja RDA-kyselytunteja pidetään säännöllisesti verkossa. Seuraava on 19.5. Videot kaikista koulutuksista löytyvät kuvailusääntöpalvelun Wikistä, https://www.kiwi.fi/spaces/viewspace.action?key=Kuvailusaantopalvelu.
  
  Eniten keskustelua on herättänyt musiikin kuvailu, jossa on ongelmia, mm. tekijäkentän käytössä. Vastikään, 14.3., on kokoonnuttu pohtimaan, miten ongelmat voitaisiin ratkaista. RDA:ta ei oteta täysimääräisesti käyttöön, ennen kuin ongelmakohdat on selvitetty.

  Kokousväki toivoi, että yleisten kirjastojen edustajia kuullaan musiikin luettelointikysymyksessä, koska kyseessä on merkittävä asia sekä kuvailun että löytyvyyden ja näin ollen asiakaspalvelun kannalta. Todettiin kaiken kaikkiaan, että yleisten kirjastojen näkökulmat ovat hyvin erilaiset kuin tieteellisten sekä oppilaitoskirjastojen ja tästä syystä yleisten kirjastojen edustajien äänen pitäisi nousta kuuluviin paremmin päätöksiä tehtäessä.

  Mietittiin myös sitä, että koska Melindassa on kyse luetteloinnista, riittäisikö, että suurimmat kirjastot toimittaisivat sisältönsä kaikkien yleisten kirjastojen sijaan. Kansalliskirjastosta todettiin, että yleiset kirjastot itse päättävät, ketkä Melindaan osallistuvat ja missä aikataulussa. 

  - Minnan ja Ninan esitys verkossa
   
• Piki-kirjastot / Petri Tonteri, verkkopäällikkö, Tampereen kaupunginkirjasto
  Seuraavaksi Petri Tonteri esitteli Piki-kirjastojen kokemuksia aineistotietokannan sisällön siirtämisestä Melindaan. Petri kertoi lähtötilanteesta ja esivalmisteluista sekä tavoitteista. Pikin sisällön siirron yhteydessä luotiin samalla toimintamalli yleisille kirjastoille Melindaan siirtymiselle. Samalla hiottiin Piki-kirjastojen yhteistyömalleja. Aineistotietokannan siivoaminen useaan otteeseen oli erittäin suuri ponnistus etenemisessä, toinen merkittävä panostus tarvittiin luetteloinnin keskittämisessä. Kuitenkin Petri näki näissä toimissa suuren hyödyn, ensimmäinen johti siihen, että aineistotietokannan parempi kunto johti parempaan asiakaspalveluun, hakutulokset paranivat ja aineisto löytyy. Luettelointiin osallistui henkilökuntaa enemmän kuin oli tarpeellista. Luetteloinnin keskittäminen yhtenäisti lopputulosta ja säästi työvoimaa merkittävästi. Luettelointityöhön saatiin tukea Melinda-verkostosta ja työn laatuun korkeampi kontrolli. Tällä hetkellä meneillään on replikointitekniikan testaus ja käyttöönotto.
  
  - Petrin esitys verkossa
   
• Anders-kirjastot / Susann Forsberg, kirjastotoimenjohtaja, Kokkolan kaupunginkirjasto
  Susann Forsberg kertoi Anders-kirjastojen tietokannan ja luetteloinnin siirtämisestä Melindaan. Kokemukset ovat melko samantyyppisiä kuin Tampereen seudulla. Tietokannassa oli siivoamista, luettelointikäytäntöjä piti muuttaa ja luettelointia keskittää. Hyödyt olivat kuitenkin havaittavissa ja siirtyminen oli edennyt hyvin. Sen lisäksi Susann totesi, että oli hienoa, että prosessin aikana oli myös huomattu, että uusia asioita, kuten etenemismallit+toiminnat ja RDA, voi oppia. Anders-kirjastojen erityispanos Melindaan on ruotsinkielinen kuvailu.
  
  - Susannin esitys verkossa

12. Kohan käyttöönotto Outi-kirjastoissa

• Maija Saraste, kirjastotoimen apulaisjohtaja, Oulun kaupunginkirjasto
  Pohjois-Pohjanmaan Outi-kirjastoissa päätös siirtyä Kohaan tehtiin vuonna 2015. Vuoden 2016 alussa Koha otettiin jo tuotantokäyttöön Outi-kirjastoissa. Maija kertoi vaihe vaiheelta, miten päätöksenteko ja työskentely prosessissa on edennyt. Painokkain syy Kohan valitsemiseen oli se, että Koha on avoimen lähdekoodin järjestelmä. Tämä takaa järjestelmän helpomman ja vapaamman kehitettävyyden, se on edullisempi ja luo erinomaisen yhteistyöverkoston.
  
  Koha-työskentelyyn Outi-kirjastoissa valittiin projektityöryhmä, sen puheenjohtajana toimi Maija Saraste. Alkuun määriteltiin työn eteneminen, yhtenäistettiin kirjastojen toimintatapoja (maksut, käyttösäännöt, laina-ajat), siivottiin aineistotietokantaa sekä muita aineistoja. Sekä henkilökunnalle että asiakkaille tiedotettiin ja tiedotetaan edelleen aktiivisesti, mitä tuleman pitää. Asiakkaille oli mm. roll-upit, joista näki, mitä tapahtuu. Niistä myös henkilökunta pystyi havainnollisesti kertomaan asiakkaille. Koulutuksia henkilökunnalle on pidetty laajasti.
  
  Kysymyksiä varten on luotu Koha-sähköpostiosoite, jota kautta on vastattu keskitetysti ongelmatilanteissa. Vastauksista on koottu UKK-lista, joka myös on luettavissa ja josta voi etsiä apua. Koha-järjestelmän käyttöönotossa on meneillään edelleen korjauksia ja opastusta, rajapintojen rakentaminen jatkuu ja tällä hetkellä meneillään on dokumentointityö. Kaiken kaikkiaan Maija totesi, että työ on ollut suuri, mutta se on edennyt askel askeleelta hyvin ja tämän hetkiseen tilanteeseen voi jo olla tyytyväinen.
  
  - Maijan esitys verkossa

15.15 – 15.45 Kahvitauko

13. Hanke-esittely 2: Populappi: lappilaisen musiikin diskografia

• Rovaniemen kaupunginkirjastosta Jarkko Seppänen esitteli kokousväelle PopuLappi-musiikkisivuston. PopuLapissa on tietoa lappilaisesta populaarimusiikista ja sen tekijöistä. PopuLappi avattiin vuonna 2012 ja siihen on koottu siitä asti tietoa. Sivustossa on perustiedot musiikkikappaleista, levyjulkaisuista ja musiikintekijöistä. Lisäksi sivustoon on skannattu lehtileikkeitä, jotka on liitetty tietoihin. Linkit muihin sivustoihin on pidetty minimissä ylläpidon helpottamiseksi. Kuvailtavaa aineistoa löytyy sekä Rovaniemen kaupunginkirjaston musiikkiosaston Lappilaisen musiikin kokoelmasta, johon hankitaan kaikki lappilainen populaarimusiikki, sekä saadaan artisteilta itseltään. Kohaan luodaan yhteys, jotta aineiston paikantaminen kirjastosta helpottuu. Artisteja PopuLapissa on tällä hetkellä yli 3000 ja bändejä lähes 1500.
   
  - Populappi verkossa

14. Yleisten kirjastojen suunta 2016-2020 ja Lapin alueen kirjastostrategia

• Satu Ihanamäki, kirjastotoimen ylitarkastaja, Lapin AVI
  Satu kertoi Lapin alueen kirjastostrategian synnystä. Lapin alue on pinta-alaltaan laaja ja asukkaita on suhteellisen vähän. Lapin alueen kirjastot ovat valtaosin pieniä ja henkilökuntaa on vähän. Henkilökunta on myös ikääntynyttä, josta syystä täydennyskoulutukset nähdään erittäin tarpeellisina alueella työskenteleville. Koska täydennyskoulutuksiin osallistuminen oli vähentynyt vuoden 2011 aikana, alettiin suunnitella osaamiskartoitusta henkilökunnalle. Pian tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että tarvitaan strategia, jotta voidaan määritellä osaaminen, jota kartoittaa. Niin ryhdyttiin luomaan kirjastostrategiaa. Pohjana käytettiin vasta valmistunutta Yleisten kirjastojen suuntaa 2016-2020. Strategiassa luetellaan Lapin kirjastojen missio, visio, tavoitteet, tehtävät sekä arvot. Tavoitteille laadittiin toimenpiteet ja lisäksi määriteltiin mittarit, joilla toimenpiteiden vaikutusta voidaan arvioida. Strategiaryhmä laati kirjastoille ns. minimipalvelulupaukset, joita voidaan soveltaa myös pienimmissä kirjastoyksiköissä. Suunnan arvoista valittiin työryhmissä työstettäviksi rohkeus, vastuullisuus ja yhteisöllisyys. Ryhmien ideat koottiin ideapankiksi, josta voi etsiä käytännön ideoita arvojen toteuttamiselle. Strategia esitellään 19.5. Lapin kirjastokokouksessa. Jos se hyväksytään, tehdään sille jalkautussuunnitelma. Strategian jälkeen edetään osaamiskartoitukseen.
  
  - Sadun esitys verkossa

15. Päivän yhteenveto

• Rebekka Pilppula, kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja, Joensuun seutukirjasto 
  Päivän päätteeksi keskusteltiin, miten yleiset kirjastot etenevät Melindan suhteen. Piki- ja Anders-kirjastojen aineistot ovat jo Melindassa ja Vaski-kirjastot ovat tulossa mukaan. Yleisten kirjastojen neuvosto kannattaa Melindan laajenemista yleisten kirjaston piirissä. Tärkeää on yhdessä Kansalliskirjaston ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa täsmentää Melinda-strategian mukaisia tavoitteita yleisten kirjastojen näkökulmasta ja selvittää, mikä on yleisten kirjastojen kannalta tarkoituksenmukainen ja kirjastojen resurssit huomioiva laajenemissuunnitelma. Pidettiin tarpeellisena ylipäätään selkeyttää kuvailutietoon liittyviä tuotantoprosesseja. Tuula Haavisto lupasi selvittää Helmetin tilannetta. YKN:ssä päätettiin koota ryhmä, joka selvittää sitä, miten Melindan suhteen pitäisi menetellä. Ryhmän jäseniksi ehdotettiin Pirkko Lindbergiä, Matti Sarmelaa, Rebekka Pilppulaa sekä Ritva Nurminoroa.

19.00 Tutustuminen Rovaniemen pääkirjastoon

20.00 Iltatilaisuus

• Iltatilaisuus pidettiin Teatterin lämpiössä: Tarjolla kokousväelle oli Cocktail-menu ja hienosti soitettua ja laulettua elävää musiikkia. 

Perjantai 8.4

16. Kuntaliitto ja kirjastoasiat

• Johanna Selkee, erityisasiantuntija, Suomen kuntaliitto

  Johanna Selkee esitteli kokousväelle Kuntaliiton toimintaa kirjastoasioissa. Hän käsitteli tilastojen tulkintaa kunnassa, tekijänoikeudellisia määrittelyjä sekä yleisten kirjastojen käyttösääntöjen yhdenmukaistamista. Johanna aloitti esittelemällä, miten tilastoja käytetään hyväksi kunnan, siis myös kirjaston, talousmäärittelyissä. Valtionosuuden määrittelyn laskemisessa sekä kunnan kustannustenjaon perusteina ovat Tilastokeskuksen keräämät keskeiset taloustiedot, jotka ovat tilinpäätöstietoja. Tietoja käytetään myös kuntien tai kuntayhtymien välisissä vertailuissa, tuottavuuslaskelmiin, talousarvioihin sekä budjetin laadintaan ja seurantaan. Johanna näytti esimerkin siitä, millä tavoin Tilastokeskuksen talousluvut eroavat Kirjastotilastojen luvuista. Hän tähdensikin sitä, että Yleisten kirjastojen tilastojen raportointia tulisi kehittää siten, että ne olisivat yhteismitalliset Tilastokeskuksen tilastojen kanssa.

  Seuraavaksi Johanna esitteli Julkisen hallinnon suosituksia kuntien tehtävä- ja palveluluokitusten osalta. Lähtökohtana palveluiden luokituksille ja kuvauksille ovat lainsäädännöllä asetetut tehtävät. Kirjastojen osalta siis lähtökohtana on kirjastolaki, jota nyt ollaan uudistamassa. Palvelukuvauksen tulee kattaa kiteytettynä kaikki palvelut. Kirjaston palvelukuvaus tulee päivittää, kun laki on uudistettu. Kokousväki keskusteli palvelukuvauksista sekä palvelulupauksista, joita kirjastojen toivottaisiin tekevän. Moni kirjasto onkin tällä hetkellä tilanteessa, jossa  analysoidaan omia palveluita ja arvioidaan kirjaston tehtäviä uudelleen. Pohdittiinkin sitä, onko kirjastojen syytä luoda omia palvelukuvauksia vai pitäisikö tehdä yhteinen palvelukuvaus. Johanna oli sitä mieltä, että jokaisella kirjastolla saattaa tietenkin olla omia erikoispalveluita, joita halutaan tuoda esiin kuvauksessa, mutta on täysin mahdollista, että yhteisellä palvelukuvauksella katetaan keskeiset kirjaston tarjoamat asiat. Tuula Haavisto kertoi, että Helsingissä on juuri meneillään kirjaston tehtävien ja palvelujen analysointi. Puheenjohtaja pyysi Tuula kertomaan syksyn kokouksessa, missä vaiheessa Helsingin palvelukuvaus silloin on.

  Kuntaliitto sopii tekijänoikeusjärjestöjen kanssa kunnalle ns. suositussopimukset. Näissä sovitaan kunnille käyttöoikeus tietyillä korvaushinnoilla. Sopimus on tehty Kopioston, Teoston ja Gramexin kanssa kolmeksi vuodeksi, sopimuskausi päättyy 31.12.2016. Mikäli sopimukseen halutaan muutoksia, nyt olisi hyvä ottaa yhteyttä Johannaan. Esimerkiksi digitaalisten tallenteiden osalta on ehkä syytä tarkistaa sopimusta. Tekijänoikeusjärjestöillä on parhaillaan tarve nostaa korvausten tasoa. Keskusteltiin siitä, että teosten esittämisestä kirjastossa sekä kirjan kansien tai levyn kansien julkaisemisesta mainoksissa kirjastotiloissa tai verkkosivuilla olisi hyvä olla kuntatason sopimus tekijänoikeusjärjestöjen kanssa.

  Seuraavaksi Johanna käsitteli kirjastojen käyttösääntöjen yhtenäistämistä. Kirjastoilla voi olla omat käyttösäännöt selventämään kirjastonkäytön tapoja. Nyt, kun kirjastolaki uudistuu, siihen lisätään määritelmä kirjastonkäyttäjän velvollisuuksista, jolloin kirjaston on mahdollista määritellä käyttösäännöissä kirjastonkäyttäjälle sanktioita esim. kirjastonkäyttökielto tai lainauskielto, ja edelleen kohdella ihmisiä yhdenvertaisina lain edessä. Kirjastoilla on mahdollista olla yhteiset käyttösäännöt ja tämä voisi olla jopa toivottavaa. Toisaalta kaikkea ei voi määritellä säännöillä ja tilanteet määräävät usein käyttäytymisen (esim. uhkaavat tilanteet). Nähtiin mahdollisena, että Kuntaliitto tekisi yhdessä YKN:n kanssa yhteiset mallisäännöt kirjastoille.
  
  - Johannan esitys verkossa

17. Yhteiset käyttösäännöt, maksut, logot ym.

• Päivi Litmanen-Peitsala, viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi
  Päivi kertoi yhteisten käyttösääntöjen suunnittelusta sekä kirjastojen yhteisen imagon kehittämisestä yleensä. Kirjaston symboleja päätettiin selvittää edellisessä YKN:n kokouksessa. Silloin keskusteltiin standardin hakemisesta. Kun asiaa selviteltiin, tuli esiin, että stardardilla suojatun tunnuksen tulisi symboloida jotain tiettyä palvelua, joka pitäisi pystyä määrittelemään. Symboli voitaisiin myös suojata tavaramerkillä, mutta siinäkin yhteydessä tulisi määritellä, missä toiminnassa suojaamme itsemme. Näin ollen molemmissa tapauksissa määrittelyjen tekeminen yhdessä yhteisenä kirjastokenttänä on merkittävää. Määrittelyä ei taas kannata tehdä ennen kuin kirjastolain muoto tunnetaan. Myös yhteiset käyttösäännöt olisi tehtävä ryhmässä ja nekin odottavat uuden kirjastolain tuloa.
  
  Päätettiin muodostaa ryhmä, johon valittiin Johanna Selkee Kuntaliitosta, Jan Nyström Pukkilan kirjastosta, Ulla-Maija Maunu Vaski-kirjastoista ja Päivi Savinainen Kuopion kirjastosta. Lisäksi Tuula Haavisto lupasi etsiä henkilön Helmet-kirjastoista ryhmään. Ryhmä ryhtyy työstämään aihetta lain lausuntokierroksen jälkeen.

  Lisäksi Päivi totesi, että yhteisiä materiaaleja markkinointiin, yhteistä logoa ja yhteisiä elementtejä viestintään ryhdytään nyt työstämään, kun Kirjastot.fi:n viestintään on saatu lisää määrärahoja. Suomi.fi uudistuu kansalaisen palvelukanavaksi, jossa kansalainen saa omalle sivulleen näkyviin kunnan tarjoamia palveluja. Kirjastojen on myös syytä olla näkyvästi esille täällä ja palveluiden suunnittelu onkin jo jotakuinkin pitkällä. Täytyisi myös pohtia, miten siellä ollaan näkyvillä: yhteisellä kirjaston tunnuksella, nimellä vai joka kunnankirjasto erikseen.

  Yhteisen näkymisen suunnittelu kaipaa väkeä maakunnista. Ryhmään ilmoitettiin Vaskista Tiina Salo, Outi-kirjastoista Laura Paloheimo, Kuopiosta Lauri Livistö, Hämeenlinnasta Hanna Kaisti, Keski-kirjastoista Tiina Vehkoo, Piki-kirjastoista tuleva viestintäsuunnittelija (ei vielä valittu) sekä Seinäjoelta Hanna Kotila.

18. Vaikuttavuus

• Tuula Haavisto, kirjastotoimen johtaja, Helsingin kaupunginkirjasto

  Tuula Haavisto Helsingin kaupunginkirjastosta esitteli julkaisun ”Hyötyä, tietoa, elämyksiä : kirjastojen vaikuttavuuden ulottuvuuksia” / Ninni Sandelius (toim.) ja julkaisijana Suomen kuntaliitto 2016 sekä siihen liittyvä verkkosivuston http://vaikuttavuus.kirjastot.fi sisältöä. Aineisto on julkaistu Kuntaliiton, Helsingin kaupunginkirjaston sekä Helsingin kaupungin tietokeskuksen yhteistyönä. Vaikuttavuusaineistossa on tehty katsaus tutkimuksiin sekä arvioitu niitä, analysoitu, mistä vaikuttavuudessa on kyse, pohdittu kulttuurin itseisarvoa sekä välineellistä arvoa. Siinä tarkastellaan vaikuttavuutta eri näkökulmista: kansalaisen, kansalaisuuden, kunnan elinvoimaisuuden näkökulmista. Lisäksi analysoidaan mittareita, joilla vaikuttavuutta voitaisiin mitata ja esitellä esim. päättäjille. Kilpailullisesti sivistyskunta on vahvemmassa asemassa kansalaisten silmissä kuin sivistyksen ja kulttuurin alalla vähemmän tarjoavat kunnat. Tällaisessa kunnassa myös oppiminen, luovuus, kommunikaatio ja taidot nousevat esille. Seurauksena korkeasta kulttuurisesta tasosta on myös parempi talous.

  Vaikuttavuusjulkaisuun on koottu lista kirjastojen hyötyvaikutuksista. Siinä mainitaan lukeminen ja elämässä menestyminen, kirjaston toimiminen julkisena tilana, hyötyvaikutukset yrittämiselle ja innovatiivisuudelle, inhimillinen ja yhteiskunnallinen hyöty, taloudellinen hyöty sekä digitalisaatio. Lukemisen merkitys näyttää olevan elämässä menestymiselle merkittävämpää kuin sosiaalinen tausta. Kirjastoilla ja lukemisella ehkäistään negatiivista kehitystä ja syrjäytymistä. Kirjastoa paljon käyttävät ja tiedonhakutaitoiset opiskelijat selviytyivät paremmin opinnoistaan. Kaiken kaikkiaan hyvällä lukutaidolla on yhteys parempaan sijoittumiseen työelämässä ja yhteiskunnassa.
  
  Kirjastojen arvoa julkisena tilana on myös analysoitu. Kirjaston käyttäjistä tanskalais-norjalaisen tutkimuksen mukaan 55-60% ei lainaa mitään, vaan käyttää kirjastoa muuhun tarkoitukseen. Kirjastot ovatkin tärkeitä paikkoja vapaa-ajanviettoon sekä sosiaalisten kontaktien ylläpitämiseen. Merkitys urban office ja makerspace –tyyppisessä yritysten toiminnassa on merkittävä. Myös digitalisoituminen ja sen haltuunotto on kirjastoissa järjestettyä: henkilökunta osaa neuvoa ja opastaa digitaalisen tiedon etsimisessä ja e-aineistojen käytössä, materiaaleja ja työvälineitä on tarjolla kansalaisten käyttöön. Kansalaisten yhdenvertaisuuden turvaamisessa kirjastojen rooli korostuu. Lopuksi Tuula esitteli Toronton kirjastoverkon esitystä siitä, millaiset taloudelliset vaikutukset kirjastolla on, miten niitä voi laskea ja esittää.

  - Tuulan esitys verkossa

19. IFLA kuulumisia

• Pirkko Lindberg, kirjastopalvelujohtaja, Tampereen kaupunginkirjasto

  Pirkko Lindberg toi IFLA-kuulumiset Public Library Sectionista. IFLAn pääkonferenssi pidetään vuonna 2016 Columbuksessa, Public library Section kokoontuu Philadelphiassa. Seuraavana vuonna pääkonferenssi on Puolassa, Public Library Section Bergenissä.

  Public Library Sectionissa keskustelua ovat herättäneet Tor-verkko, asunnottomat kirjastossa, tilastointi, kirjaston teknologian yhteiskunnalliset hyötyvaikutukset. Rakenteilla on Bill & Melinda Gates säätiön rahoittama Data-atlas, jonka tarkoitus on tilastojen, tarinoiden ja muiden kanavien kautta tehdä kirjastojen vaikuttavuutta näkyväksi. Suomesta projektiin on yhteyshenkilöksi ilmoitettu Erkki Lounasvuori. Tuotiin esiin, olisivatko vaikuttavuusjulkaisun artikkelit sopivaa materiaalia Data-atlakseen. Erkki lupasi selvittää.

  Lisäksi Pirkko esitteli Danish Agency for Culture and Palaces myöntämän The Public Library of the World -palkinnon, jonka viime vuonna sai Kistan yleinen kirjasto. Palkintoa voivat hakea uudet kirjastot. Arvioinnissa analysoidaan kirjaston asemaa yhteisössä, digitaalisen tiedon ja materiaalin ja paikallisen kulttuurin näkymistä kirjastossa, arkkitehtonista avoimuutta ja innovatiivisuutta.

  Lopuksi Pirkko kuvaili Zagrebin kirjastomaailmaa. Zagrebissa pidettiin seminaari maaliskuussa 2016, aiheena oli kirjaston ja kirjastonkäyttäjien interaktiivisuus. Pirkko kertoi ”Kirjastoministereistä”, jotka ovat nuoria, joiden kanssa kirjasto keskustelee kehittämisehdotuksista ja joilta saadaan hyviä ideoita uusiin toimitapoihin.

  - Pirkon esitys verkossa

11.30 – 12.00 Kahvitauko

20. Hanke-esittely 3

• Vihi-vinkkauspalvelu Tornionlaakson kirjastossa / projektipäällikkö Leena Kinnunen
  Leena Kinnunen Tornionlaakson kirjastosta esitteli Tornionlaaksossa toteutettua Vihi-vinkkauspalvelua. Tornionlaaksossa toteutettiin tietotekniikkahanke, jossa tutkittiin RFID-tekniikan käyttötapoja kirjastossa. Tavoitteena projektilla olivat asiakkaiden omatoimisuuden lisääminen ja palvelujen saatavuuden paraneminen. Esiselvityksissä projektiryhmä totesi, että RFID-tekniikkaa hyödynnettiin kirjastoissa vain lainauksenvalvontaan, varkaudenestoon sekä inventointiin. Näihin ei Tornionlaakson kokoisessa kirjastossa ollut tarvetta, joten päätettiin kehittää muunlaista käyttöä. Kehitettiin vinkkauspalvelu, joka suosittelee aineistoa lainaajalle. Vinkkauspalvelu tarjottiin ladattavaksi omaan puhelimeen. Kun puhelimen vei kirjan tarran päälle, vinkkauspalvelu tarjosi asiasanoituksen avulla vastaavanlaista luettavaa. Vinkkauspalvelua pystyy käyttämään myös ilman kirjaa, syöttämällä kirjan nimi hakulaatikkoon. Vinkkauspalvelusta on yhteys Lapin kirjastojen aineistotietokantaan, joten aineiston pystyy paikantamaan saman tien. Vihissä on myös näkyvissä teoksen sanallinen kuvaus. Vihin lisenssi kattaa koko Lapin kirjastojen alueen. Lisäksi rakennettiin palautettujen kirjojen näyttely. Palautettujen kirjojen tiedot pyörivät jonkin ajan kuluttua palautuksesta näyttötaululla. Vihi sai kiitosta kokousväeltä.
  - Leenan esitys verkossa 

21. Keskustelua, kannanottoja ja lausuntoja

• Tekijänoikeudet ja markkinointi / Päivi Litmanen-Peitsala 
  Päivi kertoo juristien vastauksia kirjaston esittämiin kysymyksiin

  Tekijänoikeusasioita käytiin läpi osittain jo aamupäivällä Kuntaliiton esityksessä. Päivi Litmanen-Peitsala sanoi kokoavansa yhteenvedon kirjastojen tekijänoikeuksiin liittyvistä ongelmakohdista ja niiden ratkaisuista ja lähettävänsä sen Kuntaliiton lakimiehelle luettavaksi ennen kuin toimittaa sen kirjastoille tiedoksi sekä Kirjastot.fi:n tekijänoikeus-osioon. Päivi kertoi lisäksi, että tekijänoikeusasioita on tutkittu Helsingin kaupunginkirjastossa. Helsingissä on koottu useita käytännön tilanteissa heränneitä tekijänoikeuskysymyksiä ja niiden ratkaisuja on selvitetty kaupungin lakimiehen kanssa. Niistä on koottu Helsingin kaupunginkirjaston työntekijöiden intraan kooste. Osa kysymyksistä ja vastauksista siirretään myös Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistoon. Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa on ennestäänkin tekijänoikeutta koskevia kysymyksiä ja vastauksia, koska asiakkaiden kysymysten lisäksi sieltä löytyvät kirjastojen palveluun siirretyn tekijänoikeuspalstan kysymykset.

  Päivi antoi muutaman esimerkin tekijänoikeusongelmista käytännön toiminnassa. Teoksen kansikuvaa ei voi julkaista uudelleen sellaisenaan. Kuitenkin, jos se on osa uutta teosta, sitä voi käyttää. Tällaisiksi tulkitaan esimerkiksi kirjanaamakuvat, joita on julkaistu Helmet-sivustolla,
  http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Kirjanaamassa_kirja_sulautuu_ymparistoon(87038) .
  Toinen esimerkki on novellikoukkutapahtuma. Tapahtumassa virkataan ja luetaan novelli. Sitä saa mainostaa tapahtumana, jossa virkkaus on pääasia, mutta ei tapahtumana, jossa novellin luku on pääasia, koska novellin lukeminen on julkista esittämistä ja vaatii luvan. Toki luvan voi pyytää, jolloin esittämistäkin saa mainostaa.

  Kirjastot.fi-sivulle laitetaan peruspaketin lisäksi myös tiedot kirjastojen sopimuksista. 

• Kirjaston tilojen vuokraaminen ja käyttö / Pirkko Lindberg
  Kirjastojen tiloja on haluttu vuokrata erinäköiseen toimintaan. Kunnissa on selvitetty, millä perusteella kirjasto voi kieltäytyä vuokraamasta tilojaan tapahtumiin tai ryhmille. Lakimiehen vastaus oli, että tiloja ei voi olla vuokraamatta muilla kuin lakiperustein, esim. tietyille ryhmille ei voi kieltäytyä vuokraamasta tilaa ryhmän edustamien arvojen perusteella, mikäli ei ole kyse lain rikkomisesta. 
   
• Omatoimikirjastot / Rebekka Pilppula
  Omatoimikirjastojen ikärajat ovat herättäneet kritiikkiä. Niissä rajataan kirjaston käyttöä iän perusteella. Tästä aiheesta keskustelu päätettiin siirtää käyttösääntöjen muokkauksen yhteyteen.
   
• Celia-aineistot / Mervi Heikkilä
  Celia-kirjaston rahoitusta on leikattu ja kirjasto on tiivistänyt yhteistyötään yleisten kirjastojen kanssa. Nyttemmin Celia-kirjasto on päättänyt, että se ei ota uusia asiakkaita enää vuodesta 2017 lähtien, vaan toivoo, että asiakkaat hoidettaisiin yleisten kirjastojen kautta. Päätettiin, että keskuskirjasto keskustelee Celian kanssa ja kertoo aiheesta tarkemmin YKN:lle syksyn kokouksessa.
   
• TOR-verkko / Hanna Martikainen
  Jyväskylässä oli toivottu Tor-verkon asentamista kirjaston tiloihin. Jyväskylässä mietittiin, olisiko tällainen mahdollista, mutta koska verkon toimivuus olisi vaatinut kaupungin tietohallinnon mukaan liikaa tietoteknistä resursointia, asia jäi siihen. Hanna Martikainen Jyväskylästä ehdottaa kuitenkin, että kirjastossa otettaisiin tarkemmin selvää, mistä kaikesta Tor-verkossa on kyse ja miten vastaavanlaiseen ilmiöön suhtaudutaan. Mietittiin, olisiko Kirjastot.fi:ssä parhaat mahdollisuudet selvittää tätä asiaa.
   
• Sanasto / Rebekka Pilppula ja Erkki Lounasvuori
  Sanasto kehittelee alustaa lainaustietojen keräämisestä korvausten laskemiseksi. Erkki Lounasvuori lupautui yhteyshenkilöksi.
   
• Kaukopalvelumaksut / Erkki Lounasvuori
  YKN on saanut ehdotuksen, että kaukopalveluun liittyvät postitusmaksut poistettaisiin ja asiakkaat saisivat lainansa maksutta. Todettiin, että lainaaminen sinänsä ei ole maksanut mitään nytkään, mutta kuljetukset aiheuttavat kustannuksia, joita on peritty asiakkailta. Koska maksuperusteet ovat kunnissa erilaiset, ei maksuttomuutta voida ehdottaa tai toteuttaa ilman taustaselvityksiä. Kaukopalvelun maksut otetaan esille käyttösääntöselvityksen yhteydessä.
   
• ISO 16439 standardi / Erkki Lounasvuori
  Vaikuttavuuteen liittyvä ISO-standardi on käännetty suomeksi. Kääntäminen on ollut suuri työ ja edelleen siinä on työstämistä, koska teksti on melko vaikealukuista. YKN ja Keskuskirjasto on kommentoinut suomennosta.  ISO-standardi pyritään julkaisemaan suomeksi vielä tämän vuoden aikana.

22. Kokouksen päättäminen ja seuraava kokous

• YKN:n syyskokous 2016 pidetään marraskuun alkupuolella Kokkolassa
   
• Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13.10.