Onko Stadin slangin käytöstä tietoja ennen 1890? Minkälaisia? 90-luvulta jo on: varhain kirjallinen Santeri Ivalon Hellaassa 1890?
Vastaus
HelMet-aineistohaun sanahaulla http://www.helmet.fi/search*fin/X Helsinki and slangi löytyy mm. seuraavia teoksia: Suomen kieli Helsingissä : huomioita Helsingin puhekielen historiallisesta taustasta ja nykyvariaatiosta / Heikki Paunonen. Helsingin yliopisto, 1995. Tässä teoksessa käsitellään erityisesti Helsingin puhekielen taustaa ja historiaa.
Vähemmistökielestä varioivaksi valtakieleksi : helsinkiläissuomen historiasta ja nykymuuntelusta / Heikki Paunonen. Helsingin kaupunki, 1993.
Suomea ennen ja nyt : suomen kielen kehitys ja vaihtelu / Laila Lehikoinen. Finn Lectura, 1994.
Tässä poiminto Pitkänsillan väärällä puolella - verkkoteoksesta http://www.pitkasilta.hai.fi/kielilla/slangi.htm
Kielten runsaus synnytti omaleimaisen sosiaalisen murteen, Helsingin puhekielen eli stadin slangin, jossa ruotsinkieliset sanat olivat enemmistönä ja venäjänkieliset mausteena. Näin syntynyt kieli oli alusta asti oma sekoituksensa kaikista kielistä. Se perustuu siihen suomen ja ruotsinkieleen mitä vuosisadan vaihteen työläiskodeissa puhuttiin. Näin vanha slangi heijastaa Helsingin kasvuhistoriaa.
Stadin slangia käyttivät ensimmäisinä sanomalehtipojat, heiltä se siirtyi sakilaisille. Sakilaiset olivat vuosisadan vaihteen pelättyjä nuorisojengejä, jotka näkyivät ja kuuluivat Kallionkin kaduilla.
Heikki Paunosen teoksessa Vähemmistökielestä vartioivaksi valtakieleksi kerrotaan sivulla 30 "Selvimmän ilmenemismuotonsa Helsingin kaksikielisyys on saanut vanhassa Helsingin slangissa. Vanhimmat tiedon Helsingin slangista ovat peräisin 1890-luvun alusta. Santeri Ivalo kertoo vuonna 1890 ilmestyneessä Hellaassa-novellissaan helsinkiläisten opiskelijoiden elämästä."
Stadin Slangi ry:llä on oma toimipiste Hämeentie 67 puh. 7741 041 auki ti ja to klo 15 - 17.
Kommentit
Sakilaisuus oli yleistermi; sen ajan nuorisoon kohdentuva, siihen nuorisoon joka ilmensi pukeutumisellaan ( mm dongarit - mitä leveämmät lahkeet sen stailimpaa ) yhteenkuuluvuuttaan. Yksyhteen ei ollut sakilaisuus/ilmiasu/nuoriso suhteessa väkivaltaisuuteen; se on myöhemmin "väritettyä-jännää". Sen sijaan orpous/heitteille jättäminen, varattomuus, maaltamuutto/yksinäisyys johtivat usein ns huonoon seuraan missä väkivaltaa esiintyi. Tämä selonteko on 1900-luvun-alun-aikalaiselta, aivan siinä Hakaniemen tienoilla silloin sakilaisilmiön syntyaikaan asuneen lausuma, kun kyselin asioista; "niin, X:llä oli Pitkänsillan pohjoispuolen leveimmät lahkeet, oli tyylikkäin nuorimies täällä Pitkänsillan-pohjoispuolella". Mitään huliganismia yms muuta ei tähän sakilaisuuteen liittynyt.
Kommentoi vastausta